1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Ranskalainen paperi ja rasvaliitu innoittivat Laila Pullisen piirtämään

Kuvanveistäjä, professori Laila Pullinen tunnetaan erityisesti pronssi- ja kiviveistoksistaan, mutta hänen laaja tuotantonsa sisältää myös mm. puu- ja ympäristöteoksia, grafiikkaa sekä piirustuksia. Piirustuksiaan Laila Pullinen on alkanut tuoda vasta viime vuosina uudelleen esille sitten 1970-luvun. Innoituksen ytimenä piirtämisessäkin ovat materiaalit.

Laila Pullinen Kuva: YLE/ Tuija Veirto

Laila Pullinen (Ramsay, s. 1933) on taiteilijana ollut uranuurtaja ja ennakkoluuloton rajojen rikkoja, eikä sen myötä ole välttynyt kohuilta ja väärinymmärryksiltä.

Taiteilijan piirtämiseltä siivet pitkäksi aikaa katkaisi pahansuopa kritiikki.

- Nada-sarjani 1970-luvulla oli suuri menestys ja piirustukset myytiin loppuun jo ennen Galleria Pinxin avajaisia. Joku sitten keksi, että Pullinenhan on tehnyt näissä töissään naisesta seksiobjektin. Se loukkaisi minua syvästi ja päätin, että en enää tuo piirustuksiani esille ainakaan Suomessa.

Uuden inspiraation lähteille taiteilija löysi, kun keksi rasvaliidut ja ranskalaisen, paksun lumppupaperin.

- Ne tuntuvat miellyttäviltä ja sopivat niin hyvin toisilleen, rasvaliitu oikein kaivautuu paperin sisään!

Monumentaalisissa, isoissa piirustuksissaan Pullinen on jälleen palannut ihmisfiguureihin, mutta valinnut kurillaan kuvattavakseen vankan ja vahvan mieshahmon.

- Tein variaatioita niistä 1500-luvun mestareiden maalauksista, joissa naismallit lepäilevät alastomina erilaisissa asennoissa ja mietin, että näinköhän sitä nyt sitten väitetään, että Pullinen on tehnyt miehestä seksiobjektin.

Piirustuksissaankin Pullinen toteaa olevansa informalisti ja pyrkivänsä ei-esittävään vaikutelmaan.

Rakkaus Antiikkiin syttyi kouluvuosina

Laila Pullinen on saanut klassisen taiteen koulutuksen. Suomen Taideakatemian koulun jälkeen hän jatkoi taideopintojaan Italiassa, jossa on myös työskennellyt pitempiä aikoja.

Innostus Antiikin myytteihin ja taiteeseen syttyi lapsuudessa Lahdessa historian tunneilla.

- Minulla oli onni saada opettaja, joka oli kiinnostunut Kreikasta ja historian ohella taiteesta. Sen seurauksena luin kaiken, minkä Lahden kirjastoista kreikkalaisesta taiteesta käsiini löysin.

Nissbackassa veistokset sulautuvat luontoon

Taiteilijan luomisvire ei ole sammunut, vaan hän tekee ja luo koko ajan uutta.

- Kiihkeimpinä kausina joskus 1970-80 –luvuilla, kun tein isoja veistoksia, minulla oli haave, että sitten jos joskus tulen vanhaksi ja kädet eivät enää liiku suurempia ratoja, siirryn tekemään pienempää, mutta niin ei ole käynyt.

Taiteilijan kokonaistaideteokseksi kutsutussa Nissbackan veistospuistossa Laila Pullisen taide käy vuoropuhelua ympäristön ja kartanon historian kanssa. Sinne Pullinen voi sijoittaa sellaisetkin teokset, joiden liikuttelu näyttelyihin on mahdotonta.

- Järeimmät kivet painavat jopa kuusi tonnia, eikä niitä niin vain näyttelyihin siirrellä. Kuljettamisen kustannuksilla tekisi jo uuden veistoksen.

Nissbackan veistospuiston alueita ovat hamunneet myös Vantaan kaupungin kaavoittajat ja grynderit.

- Joku valtuutettu sanoi minulle takavuosina, että sinä olet kehityksen jarru. Minä kiitin ja totesin hänelle, että olen sitä oikein mielelläni!

Laila Pullinen: veistoksia, piirustuksia, grafiikkaa Galleria Nuovossa Lahdessa 12.9.-24.10.2010