Helsinki ja luonnonsuojelijat törmäyskurssilla Östersundomissa

Östersundomin yleiskaavoitus alkaa tiukkojen rajoitusten puristuksessa. Jopa 50 000 uuden asukkaan sovittaminen Sipoonkorven kansallispuiston, Natura-rantojen ja kulttuurimaisemien lomaan ei ole helppo tehtävä.

luonnonsuojelijat
Kapellvikin Natura -alue ÖstersundomissaYLE/ Laura Honkimäki

Luonnonsuojelu ja Helsingin rakentamistavoitteet ovatkin alueella paikoitellen pahassa ristiriidassa. Luonnonsuojelijoiden mukaan Östersundomin suunnittelussa on edetty väärässä järjestyksessä. Ennen kaavoituksen aloittamista olisi pitänyt tehdä polittiset päätökset joukkoliikenteestä ja rantojen käytöstä, summaa Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen hallituksen jäsen Anneli Mikkonen.

– Nyt tässä on ollut päällimmäisenä vain nopea kaavoittaminen.

Erityisesti Mikkosta närästää Talosaareen ilman lautakuntapäätöstä jo rakennettu huoltotie, jota hän pitää esimerkkinä virkamiesten omavaltaisuudesta.

– Kaupungin tavoite on ollut se, että päästään käsiksi Naturaan ja toisaalta heikentää näitä luontoarvoja joita täällä Talosaaressa on.

Helsinki ei aikeistaan lörpöttele

Luonnonsuojeluliiton tavoitteissa on vapaita rantoja pitkin kulkeva patikointipolku, joka yhdistyisi viherkäytäviä pitkin kansallispuistoon pohjoisessa.

Helsinki taas haluaa rakentamista myös lähelle rantoja. Sipoossa rannat ovat perinteisesti olleet suljettuja. Östersundom-projektia Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa vetävä Matti Visanti arvelee, että kaavakysymyksistä on löydettävissä kompromissi.

– Se tulee varmaan olemaan jonkinlainen kompromissi Sipoossa vallinneen käytännön ja Helsingin yleisen julkisen rannan politiikan välillä ja silloin joutuu ottaa kantaa näihin Natura-rantoihin myös tavalla tai toisella.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on Visannin suulla melko vaitonainen tulevien ratkaisujen yksityiskohdista.

– Selvähän se on, että jos pohjoispuolella on Sipoonkorpi ja eteläranta on näiden Naturoiden vallassa, niin siinä on sovittamista. Me tehdään siitä joku käsitys, joka ottaa nämä asiat niin hyvin huomioon kuin mahdollista ilman, että pääkäyttö eli uuden kaupunginosan perustaminen siitä vaaraantuu.

Pientalot eivät luonnonsuojelijoiden mieleen

Rantakiistan lisäksi myös alueen suunniteltu pientalovaltaisuus saa arvostelua. Rakenteessa pitäisi luonnonsuojelijoiden mukaansa pyrkiä tiiviyteen, painottaa Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen Anneli Mikkonen.

– Se olisi tiivistä ja ekologista rakentamista, kaupunkimaista rakentamista niin, että myös luonto mahtuu tälle alueelle.

Poliitikkojen ratkaistavaksi tuleekin tulevaisuudessa, mikä on suojelun suhde asuntotavoitteisiin. Alueen yleiskaavaluonnoksen on määrä valmistua nopeassa tahdissa ensi vuoden maaliskuuhun mennessä.

Lähteet: YLE Helsinki