Professori Pekka Aula ei usko, että mönkään mennyt kuntaliitosprosessi sinänsä pilaisi Lahden seudun mainetta.

- Digitaalisen muistin ja historian ansiosta liitosprosessi ei tietenkään unohdu, vaan tulee vastaan silloin kun mahdollisesti uusia prosesseja suunnitellaan, sanoo Aula. Siksi hän kannustaakin menneen perkaamiseen.

Professori Aulan mukaan kunnan tai kaupungin maine syntyy ihmisten kokemuksista, hyvinkin pienistä, mutta sitkeistä asioista, kuten palveluihin liittyvistä kokemuksista, johtamiseen liittyvistä kokemuksista, miljööstä. Myös median välittämät näkemykset vaikuttavat.

- Maineen kautta ihmiset arvottavat paikkakuntaa, sanoo Aula.

Imagokampanjat saattavat olla jopa maineriski

Kysymys kuuluukin, että missä vaiheessa Lahdesta, Suomen Chicagosta tuli bisnescity? Milloin Lahti muuttui ympäristöystävälliseksi kulttuurikaupungiksi?

- Lyhytkestoisilla imagokampanjoilla ja brändäyksellä saatetaan saada voimaa tekemiseen tai hyviä fiiliksiä, mutta jos todellisuus ei ole sitä mitä imagokampanjat viestittävät, lopputulos voi olla hyvinkin ongelmallinen, varoittaa Pekka Aula.

Professori Aula kommentoi varovasti Lahden seudun karille karahtanutta kuntaliitoshanketta maineen kannalta.

- Varsinaisesti ei ehkä tehty mitään väärää, mutta emotionaalinen ihminen saatettiin unohtaa. Hallinnollis-taloudellisessa, ylhäältä alaspäin suuntautuvassa, järjestelmävetoisessa prosessissa vaarana oli ja on, että tunteva, omista elinoloistaan huolissaan oleva asukas unohdetaan tuntemuksineen, arvioi Aula.

Keskeinen ajatus kuntaliitoshankkeissa on, että luotetaan faktaan ja informaatioon sen sijaan, että ajateltaisiin liitoksen vaikutuksia yksittäisen ihmisen kannalta ja häntä kuultaisiin.

Aulan mukaan yksittäinen ihminen ottaa kantaa liitokseen joka tapauksessa oman henkilökohtaisen tilanteensa ja lähiympäristön näkökulmasta. Jollei hänen kanssaan keskustella, päätös uuden aloittamiseen on vääjäämättä kielteinen.

Lähteet: YLE Lahti