Homokohun uskotaan lisäävän äänestysinnokuutta

Kirkosta eroamisaallon uskotaan näkyvän ääntämisvilkkautena seurakuntavaaleissa. Kirkkohallitus arvioi, että marraskuun vaaleissa ehdokkaiden erilaiset näkemykset tulevat korostumaan. Vaalien ikäraja on laskettu ensimmäistä kertaa 16-vuoteen.

Kotimaa
Vaalikuori
Yle

Vaalikeskusteluissa ehdokkaiden erilaiset näkemykset tulevat näkymään vahvasti.

- Ehkä sellaista polarisoitumista tullaan näkemään kampanjoinnissa. Voimakkaammin tuodaan esille mielipiteitä sekä puolesta että vastaan esimerkiksi tässä homokysymyksessä, sanoo kirkkososiologian yliopistonlehtori Liisa Lampela Helsingin yliopistosta.

Seurakuntavaalien projektisihteeri Kari Kanala muistuttaa, että vaaleissa on useita teemoja.

- Nämä eivät ole homovaalit vaan seurakuntavaalit, joissa tasa-arvo on erittäin isona kysymyksenä mukana, Kanala sanoo.

Kanalan mukaan viime viikon homokeskustelu ja sen jälkeinen kirkosta eroamispiikki vaativat kuitenkin vaaliviestin terävöittämistä.

- Viestihän on se, että kirkko on ihmisen ja heikompien puolella ja siitä ei tule luovuttaa tippaakaan näissä vaaleissa.

Vaalit vaikuttavat seurakuntien toimintaan

Neljän vuoden välein pidettävissä seurakuntavaaleissa valitaan jäsenet kirkkovaltuustoihin ja seurakuntaneuvostoihin. Ne päättävät muun mussa kirkollisveroista, seurakuntien taloudesta ja viroista. Seurakuntavaalien tuloksella on siis selkeä vaikutus seurakuntien toimintaan.

- Varmasti joissakin seurakunnissa tulee selkeitä uudelleenlinjauksia, mutta katsoisin, että tämä on myös mahdollisuus koota joukkoja yhteen, Kari Kanala sanoo.

Myös ylemmällä tasolla seurakuntavaaleilla on merkitystä. Valtuustot ja neuvostot ovat päättämässä, ketkä pääsevät hiippakuntavaltuustoon ja kirkolliskokoukseen. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin.

Keskustelu saattaa aktivoida hiljaista enemmistöä

Lampela uskoo, että viime aikojen keskustelulla voi olla myös positiivisia vaikutuksia.

- Ilmeisesti on näin, että vähemmistön huoli tulee vasta konfliktien kautta suuren yleisön huoleksi. Kun he nostavat sen esille, niin suuri enemmistökin voi reagoida siihen, Lampela sanoo.

Lampelan mukaan enemmistö kirkon jäsenistä on melko vapaamielisiä. Tämä enemmistö on kuitenkin melko passiivista kirkon suhteen. Lampela uskoo aktiivisen keskustelun aktivoivan vähemmän kirkon kanssa tekemisissä olevia.

- Vapaamielisemmät ihmiset, jotka eivät ole aikaisemmin kokeneet kirkkoonkuulumista niin tärkeäksi asiaksi eivätkä ole ajatelleet pystyvänsä vaikuttamaan asioihin äänestämällä, ehkä he nyt aktivoituvat tämän keskustelun ansiosta.

Lähteet: YLE Uutiset