Kasvu- ja työllisyysohjelmassa painotetaan työllistämistä ja koulutusta

Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kasvu- ja työllisyysohjelmassa esitetään useita toimenpiteitä, joilla yhä useampi saataisiin mukaan työelämään sekä pysymään työkykyisinä. Lisäksi ohjelmassa painotetaan tarvetta kannustaa yrittäjyyttä ja innovaatioita, sekä tehostaa julkista hallintoa ja huolehtia Suomen kilpailukyvystä.

talous

Ohjelmassa esitetään 90 toimenpide-ehdotusta, joilla pyritään parantamaan talouden kasvua ja tuottavuutta, julkisen sektorin tuottavuutta, työllisyyttä, ostovoimaa ja työttömyysvakuutusrahaston taloutta. Työuria ja työeläketurvaa koskevia ehdotuksia odotetaan myöhemmin.

Työllisyyden parantamiseen pyritään sekä koulutus- ja nuorisopolitiikalla että panostamalla työttömien aktivointiin ja purkamalla kannustinloukkuja.

Ohjelmassa ehdotetaan muun muassa, että kaikkien nuorten pääsy koulutukseen varmistettaisiin. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikat tulisi ohjelman mukaan varata ensisijaisesti ensimmäistä tutkintoa suorittaville. Opiskelupaikkoja puolestaan tulisi kohdentaa sinne, jossa hakijoiden ja paikkojen epäsuhta on suurin. Lisäksi halutaan kehittää muun muassa oppisopimus- ja näyttötutkintojärjestelmiä sekä nopeuttaa opintoihin siirtymistä.

Ohjelmassa painotetaan myös, että väestön vanhentuessa on tärkeää saada työmarkkinoiden käyttöön mahdollisimman suuri terveiden ja työkykyisten joukko. Tähän pääsemiseksi ehdotetaan kehittämään vaikeasti työllistettyjen, vajaasti työkykyisten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien työvoimapalveluja, kuntoutusta ja koulutusta. Yrittäjyyttä halutaan tukea muun muassa laajentamalla starttirahan käyttöä.

Sosiaaliturvajärjestelmässä tulisi ohjelman mukaan purkaa kannustinloukkuja ja työttömyysturvaa tulisi uudistaa selkeämmäksi ja aktivoivammaksi. Myös ikääntyneiden työllisyyttä kehotetaan tukemaan.

Ryhmä pitää yleisenä tavoitteena myös pitkien katkosten vähentämistä työelämässä. Yhtenä keinona esitetään, että alle 6-vuotiaiden lasten äitien osa-aikatyön mahdollisuuksia lisätään.

Talouskasvua ja tuottavuutta innovaatioilla ja työhyvinvoinnilla

Talouden kasvun ja tuottavuuden edistämiseksi ohjelmassa patistetaan panostamaan sekä tutkimukseen ja kehitykseen ja kilpailun ja yrittäjyyden edistämiseen että koulutukseen, työhyvinvointiin. Myös laajakaistaverkkoa ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöä sekä liikenneväylien ylläpitoa ja kehittämistä pidetään tärkeänä.

Koulutuksen osalta ohjelmassa kehotetaan muun muassa kehittämään tapaa ennakoida osaamistarpeita, jotta niihin kyettäisiin vastaamaan entistä paremmin. Korkeakouluja halutaan kaunnustaa profiloitumiseen ja yliopistoissa esitetään tehtäväksi kansainvälinen kattava opetuksen laadun arviointi. Korkeakoulujen rahoitusta tulisi ohjelman mukaan uudistaa niin, että se perustuu merkittäviltä osin ydintoiminnan laatuun, laadun kehittymiseen ja vaikuttavuuteen. Ammatillisessa koulutuksessa halutaan lisätä valinnan mahdollisuuksia.

Lisäksi myös kehittämään työhyvinvointia ja työelämän laatua sekä käsittelemään työhyvinvointia ja tuottavuutta yhdessä. Terveyden ja työkyvyn seuranta halutaan myös osaksi työttömien palveluja. Lisäksi etätyön tekemisen mahdollisuuksia halutaan parantaa.

Kilpailun lisäämiseksi ohjelmassa esitetään lisäämään valvovien viranomaisten ja harmaan talouden torjunnan resursseja. Yrittäjyyttä pitäisi ohjelman mukaan tukea kilpailukykyisellä verotuksella, kohtuuhintaisella energialla ja sähköisten palvelujen käyttöönottoa nopeuttamalla.

Työryhmä haluaa myös, että julkishallinnon kilpailumenettelyjä kehitetään ja hankintakriteerien joukkoon otetaan myös innovatiivisuus, laatu ja vaikuttavuus.

Julkista sektoria halutaan tehostaa

Julkishallinnon tuottavuuden parantaminen on ohjelman mukaan tärkeää hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi. Tuottavuuden mittausmenetelmien kehittämiseksi ehdotetaan laajaa tutkimushanketta.

Ohjelmassa annetaan tuki kunta- ja palvelurakenteen kehittämiselle Paras-hankkeen mukaisesti sekä kuntaliitoksille. Lisäksi kehotetaan arvioimaan laajasti valtion ja kuntien toimintojen sekä organisaatioiden yhdistämistä yli sektorirajojen ja hallinnon tasojen.

Tuottavuuden lisäämiseksi ohjelmassa kehotetaan myös toteuttamaan julkisella sektorilla vuoteen 2015 mennessä monikanavainen palvelumalli, johon sisältyisivät keskeiset palvelut kattava sähköinen asiointi, asiantuntijapalvelu digitaalisena etäpalveluna, yhteispalvelu ja yhteisneuvontapalvelu. Näin pyrittäisiin takaamaan henkilökohtaisten asiakaspalveluiden saatavuus kaikille. Myös sähköistä asiointia halutaan kehittää.

Työn verotuksen kiristämistä halutaan välttää

Veroasioissa ohjelmassa otetaan kantaa muun muassa kilpailukykyisen yhteisöveron ja veropohjan laajentamisen puolesta.

Työn verotuksen kiristämistä pitäisi ohjelman mukaan välttää työllisyyssyistä. Lisäksi korostetaan, että eroa ansiotulojen ja pääomatulojen rajaveroasteiden välillä tulisi pienentää.

Ohjelmassa ehdotetaan myös, että työttömyysvakuutusrahaston maksuvalmiuden turvaamiseksi perustetun suhdannepuskurin enimmäiskokoa suurennettaisiin.

Työuria pohditaan vielä

Työuria käsittelevä työryhmä jatkaa edelleen työtään. Sen tehtävänä on pohtia työeläke-etuuksien riittävän tason turvaamista, työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyden turvaamista, sekä keskimääräisen eläkkeellesiirtymisajan nostamista.

Lähteet: YLE Uutiset