Kolmannes vanhemmista tukistaa yhä lastaan

Suomessa sekä lapset että vanhemmat suhtautuvat yhä lievään kuritusväkivaltaan lepsummin kuin muissa Pohjoismaissa. Kurituksen vähentämiseksi on laadittu kansallinen toimintaohjelma.

Kotimaa
Lapsi istuu syöttötuolissa.
YLE

Lasten kokema kuritusväkivalta on vähentynyt Suomessa noin puoleen 1980-luvusta. Silti tutkimusten mukaan äiti tai isä on tukistanut yli kolmasosaa alle 14-vuotiaista lapsista. Suomessa sekä lapset että vanhemmat suhtautuvat tällaiseen lievään väkivaltaan edelleen myönteisemmin kuin muissa Pohjoismaissa.

Lapsiasiainvaltuutettu Maria-Kaisa Aulan mukaan kuritusväkivalta voi olla sekä fyysistä että henkistä.

– Se on tukistamista, piiskaamista, mutta myös lapsen haukkumista tai vähättelyä eli henkistä väkivaltaa.

Antaisitko luunapin puolisollesi?

Aulan mukaan väkivalta-termillä on tarkoitus ravistella vanhempia. Rikoslain mukaan kuritusväkivallassa on kyse lievästä väkivallasta, johon kuuluvat kaikki ne väkivallan muodot, jotka aiheuttavat kipua.

– Suomalaisten hyväksyvät asenteet voivat liittyä meidän käsityksiimme lapsen ihmisarvosta. Jos ajatellaan aikuisia, emme me hyväksy sitä, että parisuhteessa voitaisiin antaa luunappi tai tukistaa, jos puoliso tekee jotain väärin. Lapsi on samalla tavalla ihminen kuin parisuhdekumppani, sanoo Maria-Kaisa Aula.

Aulan mukaan väkivallan lasten kasvatuksessa hyväksyvien suomalaisten määrä on vähentynyt 80-luvulta, jolloin se oli 40 prosenttia. Nyt kurituksen hyväksyy ilman varauksia 10 prosenttia, ja jossain määrin 25 prosenttia.

Ratkaisevaa on Aulan mukaan se, että hyväksyttäisiin lapsen olevan yhtälailla ihminen kuin aikuisetkin.

– Malli siitä, miten me toimimme erimielisyyksissä ja riidoissa, löytyy kotoa. Kyllähän se siirtyy lapsen elämässä muuallekin: kouluun, lapsen kaveripiiriin, ja lopulta omaan parisuhteeseen.

Vanhemmat purkavat omaa kiukkuaan lapseen

– Monesti vanhemmat ovat työpäivän jälkeen tosi uupuneita ja rasittuneita, ehkä käytetään alkoholia liikaa. Siinä rasituksessa voi helposti purkaa väsymystään lapseen, sanoo Aula.

Vanhempia pitäisi myös valistaa väkivallan haitoista ja siitä, että vaikka lapsi nopeasti tukistamisen jälkeen totteleekin, lapsi ei välttämättä ymmärrä tilannetta. Entä jos lapsi ei tottele, vaikka kaikkea on kokeiltu?

– Minullakin on 6-vuotiaat kaksoset, ja olen pärjännyt ilman väkivaltaa. Meidän pitää muistaa millaisia pikkulapset ovat, he ovat toimivaisia ja omatoimisia, eivätkä lapset aina ymmärrä seurauksia. Vanhempien pitää vain ymmärtää.

Aulan mielestä vanhempia pitää myös ohjata asettamaan lapsilleen rajoja ilman väkivaltaa tai liikaa suuttumista. Vanhemmat voisivat saada matalan kynnyksen tukea esimerkiksi neuvolan tai päiväkodin kautta. Ajatus olisi tarjota vanhemmille kurssi lasten hallinnasta.

– Kyllä tukistamisestakin on hyvä tuntea pieni piikki rinnassa. Useimmiten vanhemmat katuvatkin, kun pinna on palanut ja lasta on näpäytetty. Harvemmin sitä väkivaltaa kukaan suunnittelee, sanoo Aula.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on valmistellut kuritusväkivallan vähentämiseen lähivuosina tähtäävän toimintaohjelman. Se luovutetaan peruspalveluministeri Paula Risikolle perjantaina.

Lähteet: YLE Helsinki