Huumetesti tai soveltumattomuus voisivat katkaista opinnot

Korkeakouluopiskelija voisi jatkossa menettää opiskelupaikkansa, mikäli hänet todettaisiin alalle soveltumattomaksi. Opiskelijajärjestöjen mielestä opiskelijoita koskeva lakiehdotus on tehty kiireessä ja kovan poliittisen painostuksen alla.

Kotimaa
Opiskelija Helsingin yliopiston Porthania -rakennuksen aulassa.
Lakiehdotuksen mukaan korkeakouluopiskelija voisi menettää opiskelijapaikkansa alalle soveltamattomuutensa vuoksi.YLE

Eduskunnan valiokunnissa on parhaillaan käsittelyssä lakiehdotus, jossa korkeakouluopiskelijan opiskelupaikka voitaisiin perua, mikäli hän osoittautuu alalle soveltumattomaksi. Perumista sovellettaisiin aloihin, joissa opiskelija voisi vaarantaa oman tai muiden terveyden. Käytännössä tämä tarkoittaisi sosiaali- ja terveydenhoitoalaa, opetusalaa ja liikennettä.

Opiskelijajärjestöt sanovat, että lakiesitys on syntynyt kiireen ja poliittisen painostuksen keskellä.

- Tässä yritetään nyt kärpästä iskeä härälle tarkoitetuilla aseella, tiivistää Suomen ylioppilaskuntien liiton, SYL:in, hallituksen jäsen Anni Vesa.

Opiskelija voitaisiin velvoittaa myös antamaan todistus huumetestien tuloksista, mikäli häntä epäiltäisiin huumeiden käytöstä esimerkiksi työharjoittelun aikana. Lakiehdotus oli osin poliittinen reaktio viime vuosien tapahtumiin, kuten insuliinisurmiin ja kouluampumisiin.

- On aika sinisilmäinen unelma, että lainsäädännöllä ratkaistaan kaikki ongelmat, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton asiantuntija Mikko Heinikoski toteaa.

Tulkinnanvaraa on paljon

Toistaiseksi ei ole määritelty selkeästi, mitkä syyt oikeuttaisivat koulusta erottamiseen. Kyseessä pitäisi kuitenkin olla käyttäytyminen, jossa opiskelija on useasti saattanut oman tai muiden turvallisuuden vaaraan. SYL:ssä arvostellaan sitä, että tilanteiden tulkinta jäisi korkeakoulujen hallinnon varaan.

- Meidän mielestä esimerkiksi yliopistojen hallituksilla ei ole sellaista osaamista, että he voisivat arvioida opiskelijan terveydentilaa, Anni Vesa sanoo.

Järjestöissä pelätään myös sitä, että lainsäädäntöä tulkitaan eri puolella Suomea eri tavoin.

- Kuinka varmistetaan se, että esimerkiksi henkilökemiat eivät vaikuta päätöksiin ja lakia tulkitaan joka puolella samalla tavalla, Vesa kysyy.

Opetusministeriössä lakiesitystä valmistellut ylijohtaja Sakari Karjalainen myöntää, että tasapuolisuuden varmistaminen on hankalaa. Hän vakuuttaa kuitenkin, että lain hyväksymisen jälkeen korkeakouluja koulutetaan ja ohjeistetaan asiassa.

Mikko Heinikoski kritisoi sitä, että lakia valmistellut työryhmä ei selvittänyt tarpeeksi mahdollisuutta puuttua ongelmiin pehmeiden keinojen avulla.

- Haastatteluja ja opinnonohjausta on pikemminkin säästösyistä vähennetty.

Hankalien opiskelijoiden määrästä ei tietoa

Kukaan ei tiedä, paljonko alalle epäkelpoja opiskelijoita Suomessa on. Opetusministeriössäkin asiasta on lähinnä arvauksia.

- Ruotsin esimerkin perusteella arvioimme, että tapauksia voisi olla noin kuusi vuodessa, ylijohtaja Sakari Karjalainen toteaa. Vaikka tapauksia ei olisi paljon, Karjalaisen mielestä lainsäädäntö on tarpeen.

- Kysymys on vakavista asioista, ihmisten hengestä ja terveydestä.

Karjalainen lisää, että asiasta säätäminen selkeyttää nykytilannetta. Tällä hetkellä korkeakouluilla ei ole selkeitä ja yhtenäisiä pelisääntöjä sille, kuinka alalle soveltumattomien opiskelijoiden kanssa pitäisi toimia.

- Lainsäädäntö noudattelee nyt niitä pelisääntöjä, joita työelämässäkin noudatetaan.

Lähteet: YLE Uutiset / Minttu-Maaria Partanen