1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. elimensiirto

Elinsiirtoa odottavan elämä ei ole helppoa

Suomessa on elinsiirtojonossa reilut 300 potilasta. Elinluovutuslaki muuttui elokuussa, minkä odotetaan lyhentävän jonoja. Elinsiirtoa odottavan elämä ei ole helppoa.

elimensiirto
Elinsiirtoleikkaus
Katso Kaakkois-Suomen uutisten juttu elinsiirrosta

Irja Lehikoinen tarvitsee uuden munuaisen. Suvussa kulkeva sairaus osui Irjan kohdalle ja muutti hänen elämänsä.

- Kyllähän siihen osasi varautua, kun se monelle meidän perheestä on osunut. Kyllä se silti oli sokki.

Sairaus rajoittaa elämää monin tavoin. Ruokavalio on tiukka. Vihanneksia, hedelmiä saa syödä erittäin rajoitetusti. Suolaa ei voi ruoassa olla ollenkaan ja kaikki lisäaineet ovat kiellettyjen listalla.

- Tässä joutuu hyvin tarkasti huolehtimaan itsestään, joten sairaus on koko ajan mielessä.

Lisäksi Irja käy kolme kertaa viikossa dialyysihoidossa. Keskussairaalassa tehtävään hoitomatkaan menee yhteensä noin seitsemän tuntia. Tilanne helpottuu marraskuussa. Irja saa dialyysikoneen kotiin, jolloin hän voi tehdä hoidot itse.

- Se tulee säästämään myös rahaa. Hoidon jälkeen ei voi ajaa autoa ja taksimatkoihin menee kuukaudessa satoja euroja.

Irjalle sopivaa munuaista ei ole vielä löytynyt. Puhelin on silti pidettävä aina mukana, sillä tieto luovuttajasta voi tulla minä hetkenä tahansa.

- Kaikki ei sitä siirtomunuaista saa koskaan. Minulla ei kuitenkaan ole muita sairauksia. Kyllä minä uskon että minä sen vielä jonakin päivänä saan.

Lainmuutoksen uskotaan helpottavan tilannetta

Uuden elinluovutuslain mukaan jokainen meistä on kuollessaan elinluovuttaja, ellei sitä elinaikanaan erikseen kiellä. Laki tuli voimaan elokuussa, eikä ole vielä ehtinyt lyhentää Suomen 300:n siirtoa odottavan jonoa. Lääkärit kuitenkin uskovat lain lyhentävän elinsiirtojonoja pitkällä tähtäimellä, sillä se helpottaa luovutuspäätöksen edessä olevia vainajan omaisia.

- Usein näistä asioista ei kuitenkaan ole keskusteltu ja omaisilla ei oel varmaa tietoa siitä, olisiko vainaja sallinut siirtoa. Tämä uusi laki varmasti helpottaa omaisten tilannetta, pohtii Etelä-Karjalan keskussairaalan teho-osastolääkäri Seppo Hovilehto.

Etelä-Karjalan keskussairaala panostaa elinluovutuksiin

Jonojen lyheneminen riippuu myös siitä, kuinka paljon sairaalat panostavat luovuttajien löytämiseksi.

Etelä-Karjalan keskussairaalan teho-osaston resursseja ohjataan elinluovutuksiin. Sairaala oli myös ensimmäisiä Suomessa, jossa otettiin käyttöön kansainvälinen Donor Action -elinluovutusohjelma.

- Varmaan se on myös tällainen asennekysymys. Pyritään hoitamaan myös se tehtävä mahdollisimman hyvin.

Tehokkaalla potilastietojen seulonnalla pyritään siihen, ettei jonottaville sopivia elimiä menisi hukkaan.

Suomessa tehdään vuosittain noin 300 elinsiirtoa. Kaikkia ei kuitenkaan ehditä auttaa. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan 5-10 prosenttia heistä kuolee jonoon.

Lauantaina vietetään Euroopan elinluovutuksen teemapäivää.

Lähteet: YLE Etelä-Karjala

Lue seuraavaksi