Lukiolaiset pelkäävät näivettymistä

Lukiolaiset ovat huolissaan koulutuksensa vetovoiman hiipumisesta. Myös kaavailut koulutuksen keskittämisestä herättävät huolta. Liitto odottaa lukioilta tehokasta yhteismarkkinointia ammattikoulutusyhtymien tapaan.

lukio
YLE / Teemu Laitila

Lukiokoulutuksen suosio on laskenut viime vuosina samalla kun ammattikoulutuksen hakijamäärät ovat kasvaneet. Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Teppo Säkkinen Rovaniemeltä on tilanteesta huolissaan.

- Tilanne uhkaa johtaa lukiokoulutuksen näivettymiseen. Lukiosta ei saa tulla pelkkä ammatillisen koulutuksen kurssipankki, vaan sitä on kehitettävä laadukkaana väylänä korkea-asteen opintoihin, sanoo Säkkinen.

Yhteismarkkinointia lukiollekin

Yhtenä syynä tilanteeseen lukiolaiset näkevät ammattikoulutuksen viime vuosien voimakkaan yhteismarkkinoinnin, joka on vetänyt nuoria. Lukiot ovat jääneet kilpailussa häviölle.

- Ammattikoulujen yhteismarkkinointi näkyy messuilla ja peruskoululaisille suunnattuina tempauksina, joihin on pystytty käyttämään mielikuvamarkkinointia ja ison rahan mainostoimistoja. Lukiot taas esittäytyvät esimerkiksi messuilla hajaantuneena kukin omaan pieneen kojuunsa, ja lukioiden esittelymateriaalikin on hyvin niukkaa, harmittelee SLL:n puheenjohtaja Teppo Säkkinen.

Eri lukioiden pitäisi suunnitella yhteismarkkinointia yhteisillä nettisivuilla tai messuilla, pohtii Säkkinen. Samaa mieltä on Lukiolaisten liiton Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Pauliina Pajunen Seinäjoelta. Pohjanmaan piiriin kuuluu 42 suomenkielistä lukiota ja sen alue ulottuu Jalasjärveltä Etelä-Pohjanmaalta Ylivieskaan.

- Nythän lukiot kilpailevat keskenään! Pohjanmaan lukioiden pitäisi markkinoida lukiokoulutusta yhdessä sen sijaan, että kilpailevat keskenään hakijoista, ehdottaa Pajunen.

Kokoa tärkeämpi on lukion toimivuus

Kokkolassa kaavaillaan suurlukiota, joka kokoaisi yhteen kaupungin nykyiset lukiot. Sekä Säkkinen että Pajunen pitävät tärkeänä kokkolalaisten lukiolaisten omaa kantaa. Nykyisessä lukiolaisten liiton piirihallituksessa ei ole ketään Kokkolasta.

- Trendi Suomessa näyttää olevan se, että lukiot ovat joko todella suuria tai sitten pieniä. Keskisuuret lukiot ovat häviämässä, sanoo Säkkinen.

- Toisaalta myös 300-500 oppilaan lukiot ovat kustannustehokkaita. Kalliimpia ovat pienet lukiot.

Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Pauliina Pajunen näkee isossa lukiossa sekä uhkia että mahdollisuuksia.

- Mammuttilukiossa oppilailla on syrjäytymisriski, kun oppilaat eivät tunne toisiaan eivätkä opettajat välttämättä tunne kaikkia oppilaita. Toisaalta sosiaalisille ihmisille se on hyvä, tulee paljon uusia tuttavuuksia, isossa lukiossa kurssitarjonta on kattava ja valintamahdollisuuksia on paljon. Jos jonkun opettajan kurssi ei miellytä, kurssia voi vaihtaa, aprikoi Pajunen.

- Itse kannatan parisadan oppilaan lukiota, jossa kurssitarjonta olisi hyvän tasoinen ja opettajat tuntisivat oppilaansa.

Suomen Lukiolaisten Liitto järjestää vuosittain viisi valtakunnallista kokoontumista. Kokkolan Water-oppilaskuntafestivaali on syksyn kolmas, edelliset pidettiin Jyväskylässä ja Lahdessa. Jäseniä liitossa on 50.000.

Lähteet: YLE Keski-Pohjanmaa / Helena Mehtälä