1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Odottavan aika pitkä elinsiirtopotilaalle

Sadat ihmiset jonottavat Suomessa elinsiirtoa. Vaikka siirtoja tehdään 200-300 vuosittain, yhtä moni joutuu myös elämään epätietoisuudessa kuukausia tai jopa vuosia.

Kotimaan uutiset
Munuaissiirtojonoon pääsyä odottavalle Suvi Saukkoriipille sairaus tuli täytenä yllätyksenä. Hän korostaa, että elinsiirtoon voi joutua kuka tahansa.Mikko Haapanen / YLE

Aprillipäivä vuonna 2005 muutti Risto Blomsterin elämän lopullisesti. Pitkään odotettu tieto sopivan munuaisen löytymisestä ei ollut pilaa vaan täyttä totta. Blomster oli odottanut munuaista seitsemän kuukautta ja ollut dialyysissä kuukausia talvella 2004-2005. Tieto munuaissiirron tarpeellisuudesta oli ollut Blomsterille selvää jo pitkään, olihan lapsena sairastettu tulehdus ja sen myötä tullut munuaisen vajaatoiminta ollut tiedossa vuosikausia.

– En tiedä millaista tämä elämä nyt olisi, jos sitä soittoa ei olisi tullut. Kyllä se on ollut henkilökohtaisessa elämässä iso askel, Blomster iloitsee.

Jonossa kuukausista vuosiin

Moni joutuu odottamaan Blomsteria huomattavasti pidempään ennen kuin uusi korvaava elin löytyy. Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sirpa Aalto kertoo, että keskimääräinen jonotusaika on 1,8 vuotta, mutta huomattavasti pidempiäkin jonotusjaksoja on nähty.

– Tiedän yhden naisen, joka odotti uutta munuaista 16 vuotta. Se on pisin aika minkä minä tiedän.

Aalto kertoo, että suomalaiset suhtautuvat elinluovutuksiin periaatteessa myönteisesti, käytäntöön asti periaate vain siirtyy turhan hitaasti.

– Kyselyissä 90 prosenttia suomalaisista kertoo myönteisestä suhtautumisestaan asiaan, mutta todellisuudessa vain parikymmentä prosenttia saa täytettyä elinluovutuskortin. Se on erittäin harmillista.

– Olisi tärkeää että joka ikinen ihminen miettisi elinluovutustahtoaan silloinkin kun se ei ole itselle ajankohtainen. Halutaanko että niilllä omilla elimillä voitaisiin pelastaa 5-6 ihmisen henki ja terveys, vai halutaanko ne viedä hautaan.

Kerro läheisille lahjoitusaikeista

Aalto korostaa että vaikka elinluovutuskortin täyttäminen on tärkeää, yhtä tärkeää on muistaa kertoa tahdostaan läheisille.

– Jos kuolemme aivokuoleman kautta, silloin omaiselta kysytään onko tiedossa onko vainaja kieltänyt elinluovutuksen. Jos ei ole tietoa, tilanne on vaikea.

Kieltäytyminen elinluovutuksista liittyy Aallon mukaan yleensä tietämättömyyteen.

– Yleensä kyse tiedon puutteesta. Ei tiedetä millaisia tuloksia siirroilla saadaan. Ja Suomessa ei voi valita kenelle elimensä luovuttaa vaan se menee sille, jolle se parhaiten sopii ja kuka sitä eniten tarvitsee.

Suomessa vietetään elinsiirtopäivää lauantaina.

Lähteet: YLE Helsinki

Lue seuraavaksi