1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koira

Koulutettu suojelukoira ei räyhää

Heinolalainen Jan Vartiainen on kouluttanut koiransa poikkeuksellisen hyvin. Vartiainen on saavuttanut belgianpaimenkoiransa Ranen kanssa tänä vuonna suojelussa jaetun Suomenmestaruuden ja menestyipä kaksikko myös MM-kisoissa. Vartiaisen mukaan ihmiset kuvittelevat usein suojelukoirien olevan vihaisia räyhääjiä, vaikka koirat ovat yleensä tavallista paremmin ohjaajansa hallinnassa.

Koiraharrastus vie valtaosan Jan Vartiaisen vapaa-ajasta. Kuva: YLE / Hanna Poikolainen

Terhakka haukahdus oven takaa kertoo, että luvattoman vieraan ei kannata pyrkiä sisään. Ja vaikka tapaamisesta olisi sovittu, vieras ehkä tahtoo odottaa talossa asuvaa Jan Vartiaista omakotitalon pihaa kiertävän aidan takana.

Oven pielessä kyltti nimittäin varoittaa vahtikoirista.

Saksanpaimenkoiranarttu Sissi ja belgianpaimenkoira, malinoisuros Karat vom Roten Milan, tuttavallisesti Rane, ottavat kuitenkin tulijan vastaan tyynesti.

Kuono nuuhkaisee lahjetta, häntä heiluu ja lenkki voi alkaa.

Houkuttava, koukuttava koiraharrastus

Heinolan Jyrängössä asuva Jan Vartiainen on harrastanut koiria pitkään, parikymmentä vuotta. Ensin tuli kultainennoutaja, sitten rottweilereita. Nykyisistä kahdesta koirastaan Ranen kanssa Vartiainen harrastaa ja kilpailee suojelussa.

Kaksikon yhteistyö toimii. Tältä vuodelta palkintoplakkarissa on esimerkiksi jaettu Suomenmestaruus ja maailmanmestaruuskisoissa sija 24.

- MM-kisoissa emme ihan yltäneet tavoitteisiimme. Siellä kilpailu on niin kovaa, että pienikin virhe ja pistemenetys merkitsevät paljon. Suomessa koirankoulutustaso on korkea, Vartiainen toteaa.

Talven yli Vartiainen pitää koiriensa kanssa taukoa lajiharjoittelusta. Keväällä treenaaminen jatkuu, kun tähtäimessä ovat belgianpaimenkoirien MM-kisat ja kaikkien rotujen MM-suojelukarsinnat.

Suojelukoirista harhaluuloja

Kun omakotitaloalueen kadut vaihtuvat tiheään metsään, Vartiainen laskee Ranen ja Sissin vapaaksi hihnasta. Vaikka koirat ovat irti, ne ovat omistajansa hallinnassa.

Vähän väliä nappisilmät vilkaisevat kuin tarkistaakseen, että isäntä pysyy perässä.

Vartiainen kertoo, että koirat tietävät paikkansa laumassa, eivätkä yritä esimerkiksi lenkillä suojella isäntäänsä.

- Hallinta ja tottelevaisuus ovat tärkeitä. Koira ei tee omiaan. Ohjaaja hallitsee koiraa, myös tavallisessa arjessa. Koira eivät itsekseen sählää ja päätä asioita.

Toisinaan koiraharrastaja kohtaa ihmisiä, jotka kuvittelevat suojelukoirien olevan vihaisia. Vartiainen kumoaa harhaluulot.

- Koulutetut suojelukoirat ovat hyvähermoisia, itsevarmoja ja niillä on päänuppi kunnossa. Niiden ei tarvitse räyhätä. Ne ovat paremmin hallinnassa kuin tavalliset koirat, koska hallintaa harjoitellaan paljon.

Vaativa koira sopii viitseliäälle

Sekä Rane että Sissi ovat palveluskoiria eli koiria, jotka vaativat kouluttamista ja tekemistä. Jan Vartiainen toivoo, ettei vaativaan koirarotuun haksahdettaisi vain miellyttävän ulkomuodon takia.

- Ei riitä, että katsoo, että tuossahan on kivan näköinen koira. Pitää ottaa selvää, millaisesta koirasta on kyse ja onko ihminen valmis harrastamaan ja tekemään eläimen kanssa töitä. Koiran pitää olla tarkoitukseen sopiva. Esimerkiksi kerrostaloyksiöön ei kannata hankkia ajokoiraa.

Silloin tällöin uutisoidaan, kuinka koira on hyökännyt ihmisen kimppuun. Tuore esimerkki on lokakuun toiseksi viimeiseltä viikolta Lieksasta, jossa rottweiler kävi omistajiensa kimppuun ja puri nämä sairaalakuntoon.

Jan Vartiainen ei halua arvioi, minkälaisia syitä yksittäisen koiran käytöksen takana voi olla.

- Koirat ovat kuitenkin rehellisiä ja näyttävät, miltä niistä tuntuu ja miten niitä on kohdeltu. Palveluskoiran kanssa ei pidä kuvitella, että eläimen hakee kaupasta valmiina. Sen kanssa pitää tehdä töitä, jotta koira tulee sinuiksi ohjaajansa kanssa.

Vartiaisen mukaan kunnolla koulutettujen koirien kanssa ongelmia ei ole juuri koskaan.

- Sen sijaan kouluttamattomat koirat tarkoittavat lähes aina ongelmia. Tulee näitä valitettavia tapauksia, joista ei haluaisi lehdestä lukea.