USA: talvisodan suomalaispakolaisia Alaskaan

Yhdysvallat harkitsi vakavasti talvisodan suomalaispakolaisten asuttamista Alaskaan, jos Neuvostoliitto olisi valloittanut Suomen.

Kotimaa
Suomalaisia sotalapsia
Museovirasto

Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan maassa puuhattiin Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana talvella 1940 uuden "Amerikan Suomen" perustamista Alaskaan.

Alaskan sydänmaassa, Tanana-joen seudulla metsät pursuavat villieläimiä, kesällä aurinko paistaa läpi yön ja talvella taivaalla loistavat revontulet, hehkuttavat matkaoppaat. Tästä alueesta olisi tullut 70 vuotta sitten "Amerikan Suomi", jos esitykset suomalaispakolaisten asuttamisesta Alaskaan olisivat toteutuneet.

Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan amerikkalaiset pitivät Alaskan erämaiden karuja oloja juuri sopivina suomalaisille.

- Tällä aluella olisi ollut sellainen pohjoinen kumpuileva maasto koivu- ja kuusipuineen. Se olisi ollut maailman tarkin kopio kotimaasta, mitä suomalaisille olisi voitu tarjota, dosentti Henry Oinas-Kukkonen selventää perusteluja.

Amerikkalaiset arvelivat, että suomalaiset olisivat kokeneet omikseen myös alueen kovat pakkaset ja miljoonat hyttyset.

Valkoisia supermaanviljelijöitä

Oinas-Kukkosen tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa pohdittiin korkealla tasolla esityksiä suomalaisten asuttamiseksi Alaskaan. "Uuden Suomen" perustamista harkitsivat Yhdysvaltain sisäministeriö ja tärkein suomalaisia avustanut yhdysvaltalaisjärjestö Finnish Relief Fund, joka toimitti raha-apua sodan runteleman Suomen siviileille.

Yksityiskohtaisimman esityksen Uuden Suomen perustamisesta Alaskaan teki kaksi nuorta älykköä, jotka ehdottivat suomalaispakolaisten asuttamista Keski-Alaskaan Yukonin lähes tuhatkilometrisen sivujoen Tananan seudulle. Taustalla oli Oinas-Kukkosen mukaan paitsi halu auttaa Suomea, jonka taistelu suurvaltaa vastaan levisi tiedotusvälineissä talvella 1940 ympäri maailmaa, myös halu kehittää Alaskaa.

Oinas-Kukkosen mukaan suomalaisia pidettiin valkoisina supermaanviljeilijöinä, koska kansa pystyi viljelemään maata Pohjolan karuissa oloissa. Siksi se onnistuisi myös Alaskassa, järkeilivät Amerikan Suomen puuhamiehet.

Tykinruokaa Japanin armeijalle?

Kaavailujen mukaan suomalaisia olisi tarvittu harvaan asuttuun Alaskaan myös jarruttamaan mahdollista Japanin hyökkäystä. Tuolloin pidettiin mahdollisena, että Japani olisi voinut koukata Yhdysvaltoihin Alaskan eli "Amerikan Karjalan kannaksen" kautta.

Tutkija pitää kiinnostavana myös sitä, että suomalaisia kehuttiin älykkäiksi, vaikka ajatus oli aikakauden rotu-oppien vastainen. Niissä suomalaiset olivat pahnanpohjimmaisina.

- Se liittyy siihen, että nuoren itsenäistyneen Suomen alkutaipaleella kirjoiteltiin maan edistyksellisyydestä, ja ehkä sotamenestyskin vaikutti ajatteluun, uskoo Oinas-Kukkonen.

Alaskalaiset vastustivat

Suomalaisten lisäksi Alaskaan olisi haluttu asuttaa juutalaispakolaisia, mutta suunnitelmat jumiutuivat kongressissa heti alkuvaiheessa kevättalvella 1940 alaskalaisten vastustukseen.

Suurin este oli, että suomalaisista olisi tullut alueelle suuri yhtenäinen kansallinen valtaenemmistö, joka puhui arvostelijoiden mielestä myös täysin käsittämätöntä kieltä.

- Suomen kieli nähtiin sellaiseksi seikaksi, joka aiheuttaisi ongelmia suomalaisten amerikkalaistumiselle Alaskassa, Oinas-Kukkonen sanoo.

Silloisessa keskustelussa arveltiin kuitenkin, että Uusi Suomi olisi amerikkalaistunut lopulta amerikansuomalaiseksi Alaskaksi vuoteen 2040 mennessä.

"Suomalaisten odysseialle" Alaskaan tuli lopullinen niitti, kun Suomi teki maaliskuussa 1940 rauhan Neuvostoliiton kanssa ja evakotkin asutettiin Alaskan sijaan ympäri Suomea.

Lähteet: YLE Uutiset / Antti Pilke