Kulttuurilehtikatsaus 25.10

Kulttuurilehtikatsauksessa käsitellään metsän sivistystä, pohditaan kirjastojen luontometaforia ja kysytään esineiden sielua.

kulttuuri
Sanomalehtiä pinossa.
YLE

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksen AVEK-lehti käsittelee teemanumerossaan sivistystä. Kari Hukkilan mukaan käsityksemme sivistyksestä on kehittynyt yhdessä sivilisaation käsitteen kanssa. Sivistys on siis aina jonkin sivilisaation ja kulttuurin sivistystä.

Hukkila nostaa esiin Algerian ranskalaisen kolonisaation esimerkkinä eurooppalaisen sivilisaation ja sivistyksen hyvää tekevästä voimasta.

”Ranskalaiset aloittivat maan valtaamisen 1830. Muutamaa vuotta myöhemmältä ajalta oleva ranskalainen lähde mainitsee, että maan aikuisväestöstä kaikki, miehet ja naiset, osasivat lukea ja kirjoittaa. Kun Algeria vuonna 1962 itsenäistyi, seitsemän prosenttia vastaavasta väestöstä osasi lukea ja kirjoittaa”, Hukkila kirjoittaa AVEK-lehdessä.

Samassa lehdessä kirjoittavan Markku Lehmuskallion sivistyssanakirjassa ei ole hakusanaa ”sivistys”, mutta hän antaa siperialaisen, siis ei-eurooppalaisen kodan opettaa.

”Kuuntelen tuulen soittoa metsän oksistossa, samaa jota lukemattomat ovat ennen minua kuunnelleet. Ehkä he eivät tiedä paremmasta, edistyksestä ja sivistyksestä, mutta onko parempaa olemassa. Onko edistys todella edistystä? Mitä on sivistys?”

Kysymyksiä voisi jatkaa laajemmallekin. Mitä on metsän sivistys erotettuna sivilisaation sivistyksestä, ja kenellä on siihen oikeus? Onko metsän lähteellä koodia, ja kuinka avoin se on?

Tietoyhteiskunnan pilvi ja parvi

Tiedon kysymysten ja luontoon johdattavien metaforien ääreen päätyy myös toimittaja Päivi Litmanen-Peitsala Kirjastolehdessä. Hän pohtii kirjastojen haasteita tietoyhteiskunnassa. Kirjastotkin alkavat siirtää toimintaansa internetin pilvipalvelimille. Kirjastojen pitää myös ottaa hyöty irti parviälyn mahdollisuuksista luomalla ihmisille verkko-osallistumisen tiloja.

Pilvi ja parvi ovat tiedon tulevaisuutta, jos metsän humina oli Markku Lehmuskallion meditaatiossa tiedon menneisyyttä. Luonto palaa uusissa muodoissa. Perinteinen tietosivistys oli itseisarvo, mutta kirjastojen uusista luontometaforista on myös välitöntä käytännön hyötyä.

”Tietoyhteiskunnan nokiat syntyvät siitä, että tiedolla luodaan uutta tietoa. Siksi kirjastojen verkkoratkaisut ovat kansallisen menestyksen kysymys”, Päivi Litmanen-Peitsala kirjoittaa Kirjastolehdessä.

Esinemaailman sielunelämää

Voisiko materiaalisen esineen tulostaminen kotiprintterillä olla eräänlaista esineistön avointa lähdekoodia? Glorian koti nimittäin esittelee jalkapallon muotoisen lampun, jonka kaavat ja kokoamisohjeet voi tulostaa kotiprintterillä. Mutta missä on tulostettavan esineen sielu? Tähän kysymykseen voisi ehkä vastata objektiseksuaalinen animisti.

Ylioppilaslehti kantaa kortensa seksuaalivähemmistöjen oikeuksia koskevaan keskusteluun esittelemällä Erikan ja Eija-Riitan, jotka ovat objektiseksuaalisia animisteja. He ovat rakastuneet esineisiin, ja uskovat että näillä on sielu. Erika Eiffel on mennyt naimisiin elämänsä rakkauden Eiffel-tornin kanssa.

Aviokumppanin hävitys 20 vuotta sitten saa taas Eija-Riitan vieläkin vihaiseksi. Berliinin muuri nimittäin purettiin Saksojen yhdistyttyä.

”Isä huusi olohuoneesta, että tule katsomaan, tv:ssä tulee jotain Berliinin muurista. Kun näin, mitä tapahtui, järkytyin. Ryntäsin toiseen huoneeseen ja suljin oven. En osannut odottaa, että hänelle tehtäisiin niin”, Eija-Riitta Berliner-Mauer kertoo Ylioppilaslehdessä.

Lähteet: Kultakuume / Pietari Kylmälä