Joonan mukaan ennen rangaistusten koventamista tulisi suurpetojen määrä vähentää poronhoidon kannalta kohtuulliselle tasolle. Joona pitää lakiesityksen perusteita monin tavoin ristiriitaisina ja moittii työryhmää siitä, että lain valmistelussa ei ole lainkaan otettu huomioon poronomistajien erityisasemaa.
Joonan mielestä poronhoitajien motiivi on suojata omaisuutta, eikä hankkia itselleen huomattavaa taloudellista etua, mitä törkeää tekomuotoa koskeva kriminalisointi usein edellyttää.
- On selvää, että esimerkiksi porojen laidunalueelle saapunut susilauma tulee todennäköisesti tappamaan alueen poroja, vaikka etukäteen ei voidakaan tietää milloin ja missä tämä tapahtuu. Oleellista on se, että vaikka poronomistaja ei voikaan vedota pakkotilaan, asetelma on kuitenkin pitkälti samanlainen, mikä myös lainsäätäjän tulisi ottaa huomioon, kirjoittaa Joona Kalevassa.
Paliskuntainyhdistys samoilla linjoilla
Paliskuntain yhdistys yhtyy Joonan näkemykseen siitä, että rangaistusten koventamisten sijaan suurpetojen määrää tulisi ensin vähentää. Toiminnanjohtaja Anne Ollila sanoo, että lakiesitys ei onnistu puuttumaan ongelmaan, ainoastaan sen aiheuttamiin lieveilmiöihin.
- Tässä nyt tutkija Joona osuu ehdottomasti naulan kantaan. On hyvä, että tälläinen yliopiston puolueeton tutkija ottaa asian puheeksi. Joona tuo kaksi tilastollista faktaa esiin, joista ensimmäinen on se, että metsästysrikosten määrät eivät ole lisääntyneet. Toinen on se, että suurpetojen määrät ovat lisääntyneet. Poronhoitoalueella tämä koskee kaikkia suurpetoja.
- Jotta säilyisi tämä paikallisten ihmisten perustuslaillinen oikeus elinkeinon harjoittamiseen, niin suurpetojen määrät täytyy hoitaa siedettävälle tasolle poronhoitoalueella.
Suurpetojen tappamia poroja löydettiin viime vuonna noin 3400 ja osa jäi löytämättä. Viime vuonna laittomaan pyyntiin liittyviä metsästysrikoksia tehtiin koko maassa noin kolmisenkymmentä.
Esitys rikoslain muuttamisesta on tarkoitus antaa vielä tämän syksyn aikana.
Lähteet: YLE Lappi