1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Mielentilatutkimukset tiukentuneet

Mielentilatutkimusten merkitys oikeudenkäynneissä on muuttunut. Tutkimuksia tehdään vuosittain enää runsaat sata - ja ne ovat selvästi kiristyneet. Tuomion osittainen lieventäminen mielentilatutkimuksen perusteella on jo harvinaista.

Kotimaan uutiset
Hannu Lauerma
Rikoksista syytetyille tehtävät mielentilatutkimukset ovat kymmenen viime vuoden aikana tiukentuneet huomattavasti. Tutkimuksia tehdään paljon vähemmän kuin aikaisemmin, ja entistä harvempi syytetty todetaan tutkimuksissa mielisairaaksi.

Viime vuonna Suomessa tehtiin 120 mielentilatutkimusta. Määrä on kutistunut liki puoleen kymmenessä vuodessa.

Tutkimusprofessori ja Psykiatrisen sairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma tuntee ihmismielen syöverit. Mielentilatutkimuksissa ihmiset luokitellaan kolmeen kategoriaan: syyntakeettomiin, vähentyneesti syyntakeisiin ja syyntakeisiin.

Milloin ihminen on syyntakeeton?

- Syyntakeettomuus edellyttää selkeää psykoottista sairautta - ihminen toimii harhojen ohjaamalla tavalla, Lauerma selvittää.

Ajatuksena on, että mielisairas ei voi olla vastuussa teostaan, koska hän ei ymmärrä tekonsa merkitystä.

Varttihulluja entistä vähemmän

Ennen vanhaan puhuttiin varttihulluista eli alentuneesti syyntakeisista. Varttihullu sai automaattisesti alennusta tuomioonsa. Nyt tilanne on toinen.

- Tutkimusmenetelmät ovat edistyneet niin paljon, että monien psykiatrien mukaan koko alentuneen syyntakeisuuden käsite voitaisiin poistaa. Olennaisinta on vain se, onko ihminen mielisairas hoitoa vaativalla tavalla vai ei. Psykiatrista sairaalahoitoa vaativan ihmisen paikka ei tietenkään ole vankilassa, Lauerma huomauttaa.

Yhä useampi tutkittava katsotaan syyntakeiseksi. Syyntakeinenkaan ei silti välttämättä ole terve.

- Sellaisia täysin terveitä ihmisiä ei tässä työssä tule kovinkaan usein vastaan, Lauerma naurahtaa.

- Hyvin suuri osa syyntakeisinakin tuomituista ihmisistä on päihderiippuvaisia ja luonnehäiriöisiä.

Hullun näytteleminen ei onnistu

Voiko tutkittava huijata lääkäriä - näytellä hullua?

- Sitä voi tietysti aina yrittää, mutta Suomessa se ei näytä kertaakaan onnistuneen. Siitä on luotettava tieto sen vuoksi, että sairaalahoitoon joutuneista kukaan ei ole ihmeparantunut nopeasti.

Täysin syyntakeettoman diagnoosia suorastaan pelätään.

- Syyntakeettomuusdiagnoosia ei yleensä toivota, koska se on kova diagnoosi. Syyntakeettomuuden seurauksena ihminen määrätään tahdosta riippumattomaan hoitoon rajaamattomaksi ajaksi. Silloin edessä voi olla ihan oikea, todellinen elinkautinen.

Lähteet: YLE Uutiset / Ari Mölsä

Lue seuraavaksi