Koe uusi yle.fi

Viitasepät takovat Raajärvellä

Seppä elää! Sen todistavat Raajärven vanhassa kaivoskylässä takovat Eero ja Heikki Silvola, isä ja poika. Viitaseppien pajavasarat kalkattavat kiivaasti ja töitä näyttää riittävän jatkossakin.

Raajärvi, Kemijärvi
Heikki Silvola takoo
Heikki Silvola sekä nuoren sepän vanha palvelija ja tärkeä apulainen, takomakone.YLE / Jorma Korhonen

Maaseudulla seppä on aina ollut tärkeä ammattimies, vaikka nykyään jo melko harvinainen. Seppä huolsi maataloustyökalut, raudoitti reet ja kärryt, takoi ja terotti viikatteet, kirveet, kuokat ja lapiot. Kylissä ei oikeastaan tultu toimeen ilman seppää, vanhaa kunnon maaseppää!

Eero ja Heikki Silvola tietävät, että seppää tarvitaan vieläkin. Rovaniemen ja Kemijärven rajamailla rauta taipuu ja rakentuu.

Kun kaivostoiminta äkkiä loppui

Kemijärven Luusuasta lähtöjään oleva Eero Silvola ryhtyi itsenäiseksi sepäksi - yrittäjäksi, kun Raajärvellä kaikki loppui. Loppui kuin kirveen silmään. Rautaruukki Oy sulki kaivoksen vuonna 1975. Raajärven lisäksi yritys louhi rautamalmia myös Leveäselässä (1969-1974) ja Otanmäki Oy Kärväsvaarassa (1959-1967).

Eero Silvola muistelee Leveäselässä sattunutta onnettomuutta, johon kaikki päättyi. Kaivoksen rakenteet pettivät yllättäen ja kaivoskuilut täyttyivät vedellä.

- Siinä oli monella miehellä tukala paikka, kun joutuivat hissikuilun seinäverkkoja pitkin kiikkumaan maanpäälle kilpaa jalkojen alla nousevan veden kanssa. Sinne syvälle kuiluihin ja veden alle jäivät koneet ja laitteet. Laskettiin, että kahden miljoonan markan arvoiset...

Noiden kymmenkunnan vuoden aikana Misin alueelta louhittiin yhteensä yli kahdeksan miljoonaa tonnia rautamalmia, josta saatiin noin 3,5 miljoonaa tonnia rautamalmirikastetta. Raajärven osuus malmintuotannosta oli 6,5 miljoonaa tonnia.

- Paras malmi jäi louhimatta. Eihän sitä otettu ylös kuin vain murto-osa siitä, mitä tuolla maan alla on, Eero Silvola sanoo.

Heikki, toinen viitasepistä, ei pidä mahdottomana jos vaikka joskus Misin alueella avattaisiin rautakaivos.

- Kovasti ovat viime aikoina täällä kallioperää tutkineet.

Enimmillään Raajärvellä työskenteli yli 200 työntekijää. Metallimiehiäkin oli kolmisenkymmentä.

Heikki jatkaa isänsä työtä

Kaivoksen jälkeen Rautaruukin konepaja toimi Raajärvellä vielä joitakin vuosia, mutta sitten senkin ovat laitettiin säppiin. Suurin osa työntekijöistä ja toimihenkilöistä siirtyi Kolariin Rautuvaaraan. Eero Silvolalle tarjottiin metallimiehen työtä Otanmäestä, mutta hänpä päättikin jäädä kotiseudulleen.

Joku vuosi sitten isä-Eero siirsi seppäyrityksensä vetovastuun pojalleen Heikille. Heikistä tuli paluumuuttaja, joka asettui asumaan Raajärveltä kymmenen kilometrin päässä olevaan Misin kylään. Yhdessä vaimonsa Aini Erholtzin kanssa hän myös pyörittää kaivoskylässä hyvin menestyvää ravintola Mainaria.

Vaikka Heikki toimi muutamia vuosia Puolustuslaitoksen palveluksessa Helsingissä värvättynä, niin mieli veti metallimiehen työhön. On aina vetänyt. Raajärvellä hän sai aikoinaan olla kesätöissä.

- Tietysti isän opit ovat olleet hyvät, mutta ammattikoulunkin olen tähän työhön käynyt, Heikki kertoo ja sytyttää ahjoa, sepän tärkeää apulaista. Vieressä iso takomakone odottaa kuumaa rautaa.

- Eräänkin kerran on tämä kone metallia iskenyt. Vanha se on, mutta hyvässä kunnossa. Ei tällaisia enää tehdäkään. Ainutlaatuinen vehje.

Sellainen on sepän paja

Silvoloiden paja on juuri sellainen kuin seppien pajat ovat. Pajassa henkii sanoinkuvaamaton musta tunnelma ja leijuu mystinen raudan tuoksu. Työtila on kaivoksen vanha metallipaja ja koneistamo. Vierellä betoninen kaivostorni kurottaa taivasta kohden.

- Tällainen likaiselta näyttävä huoneisto, mutta ei tämä likainen ole. Kyllä täällä kovasti siivotaan ja yritetään pitää järjestystä, mutta lentäähän sitä kaikenlaista töhnää lattioille ja seinillekin, kun hitsataan, porataan ja rälläköidään, Heikki tähdentää.

Heikki esittelee työtilojaan enemmänkin. On levyleikkuria, poraa, smirkeliä ja muuta hiontakonetta ja tietysti suuret sorvit. On pulttia, mutteria, rauta-aihioita, laattaa, pyöreitä tankoja ja putkia. Tietysti on, koska rautaahan pajassa työstetään. Valmistumassa on muun muassa hakekuljetin. Se on putken sisällä oleva pitkä ruuvi, jota moottori pyörittää.

Heikki avaa litteän vanerilaatikon. Se on täynnä pöytäsirkkelin teriä. YIT on lähettänyt terät huollettaviksi.

- Näitä meille tulee paljon teroitettaviksi eri puolilta Suomea, sirkkelin teristä saksiin, puukkoihin, kirveisiin ja rautakankiin.

Konttorin puolella Helena Silvola, Eeron vaimo ja Heikin äiti, laittaa kahvipannun porisemaan. Vieraskin saa kahvia hörpätäkseen. Pajakoirat, lapinpystykorvat Virkku ja Lissu juoksentelevat sinne tänne. Koirienkin tassut tykkäävät puupalikkalattiasta.

Karhu -puukot tulivat tunnetuiksi

Silvoloiden yksi hittituotteista on Karhu -puukko, tuotesuojattu työkalu. Sen Eero Silvola kehitteli, teki ja sitä myös ylpeänä esittelee.

- Se on ihan oikea puukko, hän vaatimattomasti lausahtaa.

Nyt puukonteko on Silvoloilta paljolti jäänyt ja tilalle ovat tulleet järeämmät työstöt.

- Aika aikaansa kutakin. Tätä nykyä puukkoja tehdään paljon ja kilpailu on kovaa. Keräilijät kyllä noita Karhuja vielä kyselevät, Eero kuittaa.

Ilkivaltaa, lähes vandalismia

Kaivostoiminnan loputtua ilkivallan tekijät iskivät Raajärven alueelle tuhoisat kätensä. Rakennukset raiskattiin, ikkunoita särettiin, ovia revittiin irti ja tehtiin aivan käsittämätöntä ilkeyttä. Kolmesti ovat murtomiehet iskeneet Silvoloiden pajaankin.

- Jopa 60 kiloa painavaa tavaraa veivät mennessään, Heikki hämmästelee.

- Joillakin on sellainen luulo, että kaikki vanha on tarkoitettu rikottavaksi ja hävitettäväksi. Tuon naapurirakennuksen ovet olemme jo useamman kerran hitsanneet kiinni, mutta eivätpä vain pysy. Aina revitään auki ja tiedän, että paljailla kourilla aukirepiminen ei onnistu, Heikki sanoo.

Omituisimpaan tapaukseen Heikki sanoo törmänneensä, kun nappasivat ilkivallantekijät kiinni rysän päältä.

- Saimme vihiä, että alueella on taas joitakin hiippareita. Menimme katsomaan. Lukitsimme portin takanamme. Kaksi kaverustahan oli siellä kivittämässä rikki vanhan linja-auton ikkunoita, kaksi Rovaniemeltä tullutta kolmekymppistä miestä! Ihan tavallisia miehiä.

- Pahantekijät säikähtivät ja yrittivät ensin pakoon, mutta eivätpä päässeet. Ja olihan siellä porttikin kiinni. Kun kysyimme, miksi miehet kivittävät linjuria, niin eivät he osanneet sanoa. Olivat kuulemma vain lähteneet katselemaan vanhaa kaivoskylää.

Heikki Silvola sanoo ilkivallan Raajärvellä onneksi vähentyneen ja toivottavasti loppuneen, kun alueelle on tullut enemmän toimintaa ja asukkaita. Myös kameravalvontaa on lisätty, niin että sekin pitää hiipparit kurissa.

Lähteet: Yle Lappi / Jorma Korhonen