Koe uusi yle.fi

Rikkaruoho, jota aikuinen mies pelkää

Monsanton geenimuunneltu siemen oli menestystarina, joka kesti 15 vuotta. Nyt on painajaisen vuoro.

Kotimaa

Kun tuijottaa lehdettömiä puita tuntuu, että rikkaruohoa epäajankohtaisempaa aihetta ei voi keksiä. Vannoutuneet puutarhahullutkin ovat varmaan unohtaneet rikkaruohot ainakin seuraavaksi puoleksi vuodeksi.

Le Monde julkaisi lokakuun puolessa välissä kokosivun artikkelin, jonka kuva herätti outoja ja kumman sitkeitä tunteita. Kuva on suurelta osalta epätarkka; taustaltaan vihreän, keltaisen ja hennon vaaleanpunaisen sävyinen. Sitä hallitsee lonkeromainen harmahtava kasvi. Kasvi tuntuu kuuluvan lähinnä tieteiselokuvaan, se herättää epämiellyttävää kauhua. Kasvilla on nimi. Suomeksi se on revonhäntä, entisiin savikkakasveihin kuuluva, amaranthaceae- kasvi, amarantväxten på svenska. Amaranthaceae-suvussa on paljon eri lajeja, joista yhdeksän on kiusallisia rikkaruohoja. Muuten kasvi on tunnettu kirjallisuudessa ja lääketieteessä. Sillä on myyttinen maine kuolemattomuuden symbolina. Tarinoiden ja runojen mukaan kaunis ruusu on aina kadehtinut amaranthaceae-suvun kukkia, koska ne eivät kuihdu niin nopeasti kuin ruusu.

Le Monden artikkelissa kasvin kuolemattomuuden myytti saa pahaenteisen sävyn. Palmerin amarantti saattaa kasvaa viisi senttimetriä päivässä aina kahden metrin korkuiseksi. Se kesää hyvin kuivuutta ja kuumuutta. Se viihtyy vain lannoitetussa maassa, mutta muuten se on hyvin kestävä. Jo vuosia on tiedetty, että se on vastustuskykyinen yleisesti käytetylle torjunta-aineelle Roundupille. Viime kesänä se tukehdutti puuvilla- ja soijapeltoja Yhdysvalloissa.

Le Monden toimittaja Gaelle Dupont perehtyi Palmerin amaranttiin, pigweediin englanniksi, herbe de cochoniin ranskaksi ja wikipedian mukaan revonhäntään suomeksi. Arkansasin osavaltiossa Mariannan kaupungin maataloustieteen tutkimuslaitoksen johtaja Claude Kennedy sanoo, että kyseessä ei ole rikkaruoho vaan hirviö. Kennedyn mukaan kasvi muuttuu koko ajan aggressiivisemmaksi ja saa sellaisia muotoja, että ne melkein pelottavat.

Kasvi on osittain menestystarinan tahaton sivutuote. Pitkän aikaa Yhdysvaltojen teollisuutta muistuttava maatalous kylvi tyytyväisenä geenimuunneltuja Roundup Ready siemeniä, Monsanton maatalousteknologian tähtituotetta. Periaate on se, että kasviin lisätään geeni, joka sietää Roundup -torjunta-ainetta. Kaikki rikkaruohot kuolevat, mutta geenimuunneltu soija, puuvilla tai maissi kestää. Dupontin mukaan Arkansasin maanviljelijät puhuivat kulta-ajasta. Roundup Ready -siemenet tulivat markkinoille 1996. Sen jälkeen maanviljelys oli juhlaa. Siemenet kylvettiin, pelloille ajettiin pari kertaa Roundupia, ja pellot pysyivät siisteinä. Sadot olivat ennennäkemättömiä.

Yhdysvalloissa 58 prosenttia puuvillasta, 66 prosenttia maissista ja 93 prosenttia soijasta on Roundup Ready -käsiteltyä. Arkansasin maanviljelys muuttui, ylimääräinen työvoima, jota oli käytetty rikkakasvien kitkemiseen, sai lähteä. Samoin luovuttiin muista torjunta-aineista. Kaikki saattoivat viljellä enemmän. Maanviljelijät rikastuivat. "Kaikki oli helppoa, liian helppoa" sanoo yksi maanviljelijöistä. Viidentoista vuoden yksipuolisen viljelyn jälkeen noin kymmenen rikkakasvia oli muuttunut vastustuskykyiseksi Roundupille. Vastustuskykyisiä rikkakasveja on löytynyt Brasiliasta, Kiinasta, Argentiinasta, Kanadasta ja Euroopasta.

Arkansasissa rikkakasvien räjähdysmäinen lisääntyminen tapahtui tänä vuonna. Maanviljelijät ovat olleet hämmästyneitä, he tiesivät että se oli mahdollista, mutta kaikki on tapahtunut paljon nopeammin ja paljon suuremmassa mittakaavassa kuin odotettiin.

Osa amerikkalaisista maanviljelijöistä syyttää itseään. He ymmärtävät käyttäneensä yhtä torjunta-ainetta liian pitkään eli tunnustavat oman ahneutensa. Toiset panevat vastuun Monsantolle, joka markkinoi tuotettaan liian suurin lupauksin. Varovainen maanviljelijä oli käyttänyt muitakin torjunta-aineita, mutta Monsanton edustajat olivat kehottaneet häntä lopettamaan muiden aineiden käytön. Lyhytnäköistä porukkaa, ajattelee maanviljelijä nyt ja maksaa osan laskusta omasta pussistaan. Tutkijoiden mukaan Monsanton Roundup Ready siemenistä ja torjunta-aineesta aiheutui miljoonien dollarien lasku, monelta viljelijältä meni kaikki ja ensi kaudella uhkaa siemenpula. Asiaan kuului tietenkin sekin, että Monsanton siemenet ovat huomattavasti kalliimpia kuin ns. tavalliset siemenet.

Monsanto on suuryritys, jonka lainopillisen osaston täytyy olla huomattava. Yrityksen nimi yhdistetään DDT:hen, Vietnamissa käytettyyn Agent Orangeen ja naudoille tarkoitettuun hormonilisään. Oikeudenkäyntejä ja skandaaleja on häkellyttävä määrä. Siksi ehkä Monsanto ei kiellä nykyisen tilanteen vakavuutta. Yritys tunnustaa nyt, että muitakin torjunta-aineita tulee käyttää. Samalla se suunnittelee uusia lajikkeita, jotka manipuloidaan Roundupia sietävällä geenillä.

Vilkaisu ulos ikkunasta kertoo, että meillä suomalaisilla ei ole tällä hetkellä suurtakaan uhkaa mistään rikkaruohosta eikä tarvetta niiden torjunta-aineille. Eikä Palmerin amarantti uhkaa meitä edes ensi kesänä.

Mutta itse tarina on kaikessa mustuudessaan kuin puhtaimmasta painajaisunesta. On myyttinen kasvi, jossa on salattua voimaa. On suuri monikansallinen taikuri, joka loihtii noiduttuja siemeniä ja tehokasta myrkkyä, ja hetken ajan kaikki on hyvin. Kulta kilisee taikurin arkkuun ja hölmöt maalaisetkin ovat onnellisia. Sitten taika raukeaa, taikuri ei köyhdy vaan katoaa hetkeksi näyttämöltä, maalaiset nuolevat haavansa kukin kykyjensä mukaan. Ja kohta taikuri palaa, mukanaan uudet siemenet ja uudet myrkyt.

Mutta eihän tässä tietenkään ole kaikki. Tarina ei ole painajaisuni. Se ei ole satu. Se on kuvio, joka toistuu loppumattomina versioina kaikkialla ja kaiken aikaa. Kaiken pitää olla suurta ja tehokasta, kaiken pitää tuottaa x-kertaa enemmän kuin koskaan on luonnollista. Ratkaisujen pitkän aikavälin seurauksia ei ole aikaa eikä halua ajatella. Riskit kantaa aina joku toinen, aina joku heikompi.

Lähteet: Jertta Blomstedt, YLE Radio 1:n Ykkösaamun kolumnisti 27.10.2010

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Kätilöt

Insinööri vaihtoi it-alan synnytyssaliin ja kouluttautui kätilöksi – "Hain työstä muuta kuin pelkkää palkkaa"

Sote-palvelujen valinnanvapaus

Ruotsissa valinnanvapaus ei parantanut kaikkien terveyspalveluita – listasimme 5 asiaa opiksi Suomelle

Joulumyynti

Joulukauppa alkaa toden teolla – Musta perjantai antaa esimakua, kuka on vahvoilla nettikaupassa

Alennusmyynti

Miksi hurahdamme heräteostoksiin? Pitääkö shoppailua paheksua? – Neljä kysymystä kuluttamisesta