1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Halpistuotanto kaivaa lähtökuoppia Kiinassa

Kiina on menettämässä asemaansa kaikkein halvimpien tuotteiden valmistusmaana. Syynä on maan nopea talouskasvu, mikä on nostanut työntekijöiden palkkatasoa. Samalla työikäisten kiinalaisten määrä alkaa supistua.

Shanghain liepeillä valmistetaan energiansäästölamppuja. Kuva: EPA/QILAI SHEN

Monet teknologiayritykset ovat siirtäneet tuotteidensa valmistusta alhaisempien kustannusten houkuttelemina Kiinaan. Toisaalta, joillakin toimialoilla Kiina on jo osoittautumassa liian kalliiksi.

– Se on jo nähty, että Kiinasta siirtyy yrityksiä Vietnamiin ja jopa Pohjois-Koreaan valmistamaan esimerkiksi kenkiä, sanoo ekonomisti Jouko Rautava Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitokselta.

Taustalla ovat sekä palkkojen nousu että maan 1970-luvun loppupuolelta saakka harjoittama yhden lapsen politiikka. Osin sen seurauksena työikäisen väestön määrä alkaa Kiinassa supistua.

Rajoja Kiinan vauhdikkaalle talouskasvulle panee myös raaka-aineiden saatavuus.

– Hirveän nopeaa esimerkiksi investointien kasvua ei voi olla sen takia että maailmassa ei riitä niin paljoa halpaa terästä ja betonia, että kaikkea sitä kysyntää pystyttäisiin tyydyttämään, kertoo laitoksen tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen.

Toinen rajoittava tekijä on veden saatavuus.

– Monissa Pohjois-Kiinan osissa puhdas vesi yksinkertaisesti loppuu. Tarvitaan jonkinnäköistä toista kasvumallia tästä eteenpäin, Korhonen arvioi.

Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen asiantuntijat pitävät Suomen ja Kiinan välisen kaupan laaja-alaisuutta hyvänä asiana. Vaikka kaupankäynti on ollut Suomelle alijäämäistä, on suomalaisilla tuotteilla ollut kysyntää Kiinassa kansainvälisestä finanssikriisistä huolimatta.

Muun muassa Sanghaissa Suomen pääkonsulina aiemmin toiminut Hannu Toivola katsoo, että ylipäänsä maailmankaupassa mukana oleville yrityksille Kiinassa pärjääminen on nykyisin välttämätöntä. Hän myös muistuttaa, ettei Kiina välttämättä ole kehitysmaa.

– Sillä statuksella he saavat kaikennäköisiä etuja, se on tavallaan heidän omaa politiikkaansa. Mutta eihän meidän mielestä ainakaan Kiinan rannikkoalueet ole enää mitään kehitysaluetta, Toivola toteaa.