Poliisilakipaketilla selkoa sekamelskaan - toimittajien lähdesuojaan ei kajota

Hallitus on päässyt yksimielisyyteen suuresta poliisilainsäädäntöuudistuksesta. Valtava lakipakettijärkäle tuo toteutuessaan selkoa vanhentuneiden ja useaan kertaan paikattujen erityislakien sekamelskaan. Suurta kohua herättänyt hanke toimittajien lähdesuojan murentamisesta on kuopattu.

Kotimaa

Esitykset esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilakien uudistamisesta on määrä antaa eduskunnalle presidentin esittelyssä huomenna perjantaina.

Erityisesti 1980-luvulta olevien esitutkintalain ja pakkokeinolain uudistamiselle on huutava tarve. Myös vuonna 1995 säädetty poliisilaki on jo remontin tarpeessa. Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain perussoikeussäännösten tulkintakäytännöt ovat ajaneet lakivanhusten ohi.

Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) sanoo YLE Uutisille, että sekavaksi käynyt poliisilainsäädäntö saa uudistuksessa myös lisää ryhtiä ja selkeyttä.

- Vastedes laista olisi suoraan ja selvästi luettavissa sekä kansalaisen että viranomaisten oikeudet. Nykyään niitä saa kyllä juristikin aika lailla etsiä.

Uusia pakkokeinoja

Esitutkinta- ja pakkokeinolakiesityksissä ehdotetaan uusia salaisia pakkokeinoja, joita voidaan käyttää salassa niiden kohteilta rikoksen selvittämiseksi.

Uusia keinoja olisivat tietojen hankkiminen telekuuntelun sijasta, henkilön tekninen seuranta, tekninen laitetarkkailu sekä suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta, tietolähteen ohjattu käyttö ja valvottu läpilasku.

Nykyisin jo käytössä olevia salaisia pakkokeinoja ovat telekuuntelu, televalvonta, matkaviestimien sijaintitiedon hankkiminen, tekninen tarkkailu (tekninen kuuntelu, tekninen katselu ja tekninen seuranta), peitetoiminta ja valeosto.

Ihmisoikeusjuristinakin tunnettu oikeusministeri Brax ei pelkää totalitarismia.

- Salaiset pakkokeinot ovat tarkkojen kynnysten takana. Niitä saa käyttää vain silloin, kun se on rikoksen selvittämiseksi välttämätöntä. Niissä kaikissa on tarkkaan määritelty, kuinka vakava rikoksen täytyy olla, jotta keino saadaan ottaa käyttöön.

Peitetoiminnasta päättäminen käräjäoikeudelle

Perusoikeuksiin merkittävimmin puuttuvien salaisten pakkokeinojen käyttäminen edellyttäisi tuomioistuimen päätöstä. Poliisin olisi ennen peitetoiminnan aloittamista saatettava Helsingin käräjäoikeuden ratkaistavaksi, onko kyseessä niin suunnitelmallinen, ammattimainen tai järjestäytynyt rikollisuus, että sen tutkinnassa saadaan käyttää peitetoimintaa.

Nykyisin peitetoiminnan käyttämisestä päättää keskusrikospoliisin tai suojelupoliisin päällikkö. Jatkossa päätöksenteko keskitettäisiin vain yhteen tuomioistuimeen, jossa kiinnitettäisiin erityistä huomiota salassapitoon ja tietoturvallisuuteen.

Tuomioistuimet päättävät jo nykyisin telekuuntelun, televalvonnan ja mm. asuntoon kohdistuvan teknisen kuuntelun käytöstä sekä matkaviestimien sijaintitiedon hankkimisesta (jatkossa nimenä tukiasematietojen hankkiminen). Esityksen mukaan myös tekninen katselu siirtyisi tuomioistuinten päätettäväksi silloin, kun se kohdistuu muuhun kotirauhan suojaamaan paikkaan kuin asuntoon, johon teknistä katselua ei edelleenkään saisi kohdistaa.

Ehdotetuista uusista pakkokeinoista tuomioistuimen päätöstä edellyttäisivät tietojen hankkiminen telekuuntelun sijasta, henkilön tekninen seuranta sekä tekninen laitetarkkailu.

Peitetoimintaa suorittavan poliisimiehen toimivaltuuksista säädettäisiin nykyistä tarkemmin. Lähtökohtana olisi, että peitepoliisi ei saa tehdä rikosta eikä aloitetta rikoksen tekemiseen. Hän voisi kuitenkin erittäin rajoitetuin edellytyksin tehdä lieviä rikkomuksia sekä osallistua järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan esimerkiksi kuljettamalla henkilöitä, esineitä tai aineita joutumatta vielä sillä perusteella rangaistusvastuuseen.

Uutuutena etsintävaltuutettu

Poliisin toimittamaa etsintää koskeviin säännöksiin esitetään huomattavia muutoksia. Tarkoituksena on tiukentaa etsinnän edellytyksiä erityisesti silloin, kun etsinnän kohteena olevassa paikassa saattaa olla salassapitovelvollisuuden tai -oikeuden piiriin kuuluvaa tietoa.

Uutta olisi etsinnän jaottelu yleiseen kotietsintään, erityiseen kotietsintään ja paikanetsintään.

Erityinen kotietsintä olisi kyseessä, jos etsinnän kohteeksi on syytä olettaa joutuvan salassapitovelvollisuuden tai -oikeuden piiriin kuuluvaa tietoa. Sellaista voi olla esimerkiksi lääkärien vastaanottotiloissa, asianajotoimistoissa, toimitusten ja kustantamojen toimitiloissa ja toimittajien asunnoissa.

Erityiseen kotietsintään osallistuisi etsintävaltuutettu, joka huolehtisi siitä, ettei salassa pidettävää aineistoa takavarikoida tai jäljennetä. Etsintävaltuutettu voisi olla esimerkiksi asianajaja tai julkinen oikeusavustaja.

Kuulusteltavan asemaan parannuksia

Kuulusteltavan, erityisesti rikoksen uhrin, asemaa parannettaisiin korostamalla hienotunteisuusnäkökohtien huomioon ottamista ja asianosaisen tukemista.

Rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille olisi kirjallisesti ilmoitettava oikeudesta käyttää valitsemaansa avustajaa esitutkinnassa. Esitutkintaviranomaisen olisi myös huolehdittava siitä, että oikeus käyttää avustajaa toteutuu käytännössä.

Lakiin otettaisiin säännökset rikoksesta epäillyn oikeudesta olla myötävaikuttamatta sen rikoksen selvittämiseen, josta häntä epäillään.

Toimittajien lähdesuojaan ei kajota

Kun esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilakien uudistamista esittänyt toimikunta vuosi sitten julkisti mietintönsä, media älähti näyttävästi vain yhdestä asiasta: toimittajien lähdesuojasta.

Lähdesuoja tarkoittaa toimittajan ja julkaisijan oikeutta olla paljastamatta tietolähdettään ollessaan todistajana poliisikuulustelussa tai oikeudenkäynnissä.

Toimikunta esitti, että lähdesuojan murtaminen eli esimerkiksi toimittajan uutislähteen paljastaminen mahdollistettaisiin jo esitutkinnassa sellaisissa tapauksissa, joissa tiedon alkuperäinen antaja on todennäköisesti syyllistynyt salassapitovelvollisuuden rikkomiseen. Näin haluttiin estää kiusalliseksi koettuja viranomaisten tietovuotoja.

Nykyisin toimittajan lähdesuoja voidaan salassapitorikoksia selviteltäessä murtaa vain tuomioistuimessa - ei esitutkinnassa.

Laajan keskustelun ja lausuntokierroksen jälkeen hallitus on päättänyt, että lähdesuojaan ei kajota.

Lähteet: YLE Uutiset/ Ari Mölsä