1. yle.fi
  2. Uutiset

Geoscoring paljastaa rahattomien asuinalueet

Scoring eli automatisoitu päätöksenteko on voimakkaassa kasvussa. Scorauksessa yritykset hyödyntävät ihmisen käyttäytymisestä kerättyä tietoa liiketoimintaansa varten. Esimerkiksi geoscoringia käyttävä yritys saattaa kieltäytyä myymästä asiakkaalle tuotetta sen perusteella, että tämä asuu liian köyhällä asuinalueella.

Kotimaan uutiset
Reijo Aarnio piirtää geoscoring mallia fläppitauluun
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio havainnollistaa geoscoringin toimintaa. Geoscoring on automatisoitu päätöksentekojärjestelmä.Yle

Nykyään tietosuojavaltuutettuna toimiva Reijo Aarnio on ollut tuomassa automatisoitua päätöksentekoa Suomeen parikymmentä vuotta sitten. Häntä ihmetyttää, miten aihe tunnetaan meillä edelleen niin huonosti.

- Laki edellyttää, että tällaisten automatisoitujen päätöksentekojärjestelmien kuten geoscoringin käyttöönotosta tehdään tietosuojavaltuutetun toimistoon etukäteen ilmoitus, muistuttaa Aarnio.

Geoscoring kehiteltiin aikoinaan markkinoinnin tarpeisiin. Yritykset halusivat parantaa myyntiään kohdentamalla markkinointitoimenpiteensä tarkemmin asuinalueiden tai postinumeroiden perusteella. Oikeita tuotteita ja palveluita haluttiin tarjota oikeille asiakkaille.

Markkinoinnista on sittemmin siirrytty myös riskienhallintaan. Geoscoring paljastaa yritykselle, missä ja ennen kaikkea minkälaisessa ympäristössä asiakas asuu. Scoraus on täysin matemaattinen toimenpide, jonka tietokone osaa tehdä ilman tunteita.

Köyhät naapurit voivat pilata myös vakavaraiselta maineen

Geoscoringin ympärillä käydään tällä hetkellä kuumaa keskustelua useissa Euroopan maissa, eritoten Saksassa. Monien mielestä on eettisesti väärin, että esimerkiksi nuhteeton eläkeläispariskunta ei saa vaikkapa matkapuhelinliittymää sen vuoksi, että heidän naapureinaan on useampia puhelinlaskunsa maksamatta jättäneitä.

Juuri siitä geoscoringissa on kuitenkin kysymys. Kun tietoa mahdollisen asiakkaan historiasta laskujenmaksajana on vaikea saada, voi yritys ottaa käyttöönsä helpoimmat keinot.

Meillä Suomessa asiakkaiden luottotiedot on vielä melko helppo tarkistaa, mutta yritykset ovat nykyään kansainvälisiä ja kauppaa käydään yli rajojen.

- Geoscoring voi olla syrjivää. Lakia rikotaan sellaisessa tilanteessa, jos asiakkaalle ei kerrota, että tällaista scoring-järjestelmää käytetään. Jokaisella on oikeus tietää, miten se järjestelmä toimii, sanoo tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.

Suomen henkilöluottotietorekisteriin päätyvät vain maksuhäiriöiset

Asiakastieto Oy:n palvelujohtaja Risto Kallio on niin ikään kehitellyt suomalaisia scoraus-järjestelmiä alusta lähtien. Asiakastieto tarjoaa muun muassa henkilöiden luokittelua esimerkiksi luottoja tarjoavien rahoituslaitosten tarpeisiin.

Suoranaista geoscorausta ei mikään kansallinen tai kansainvälinen yritys ole heiltä vielä tilannut. Tuskin ihan heti tilaakaan.

- Suomessa on yksi Euroopan suppeimmista henkilöluottotietorekistereistä, mutta tämän henkilörekisterin sekä yritystietorekisterin avulla luokittelu kuitenkin tapahtuu eli aina yksittäisen henkilön tiedoin. Me voimme Suomessa rekisteröidä ainoastaan henkilöitä, joilla on maksuhäiriöitä, Kallio sanoo.

Useimmissa Euroopan maissa on sen sijaan niin sanottu positiivinen rekisteri, joka lisää mahdollisuuksia luokitella kuluttajia, kun tietoina on tarjolla muutakin kuin maksurästit.

Periaatteessa Asiakastieto Oy:ltä voivat geoscoraus-tietoja ostaa kaikkien ETA-maiden yritykset, kunhan nämä täyttävät lainsäädännön vaatimukset. Tietoa tosin Suomesta saa rahan vastineeksi melko niukasti.

Kuluttajalla on aina oikeus tietää, mihin tietoja käytetään

Suomessa tietoturvan taso on siis korkea. Kaikkialla edes Euroopassa näin ei ole. Esimerkiksi Jerseyn saaren kaltaisesta verokeitaasta operoiva nettikauppa voi hyvinkin pyrkiä tekemään geoscorausta myös Suomessa.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan tällaisia firmoja kiinnostavat paitsi varsinaiset asuinpaikkatiedot, myös tilastolliset tiedot.

- Suomalaiset ovat aika varakkaita ja täyttävät velvoitteensa. Sellainen puhuttelee tietysti jerseyläistä kauppiasta enemmän kuin joku EU:n uusien jäsenmaiden asiakas, muotoilee Aarnio.

Aarnio muistuttaa, että kuluttajansuoja edellyttää yrityksiltä tasapuolista kuluttajien kohtelua. Ihmisillä on myös aina oltava oikeus tarkastaa hänestä kerättävät tiedot ja saada kysyttäessä myös tietoa, mihin näitä tietoja käytetään.

Scoring-järjestelmä ei myöskään saisi kerätä mitään sellaista tietoa, mitä yrityksen ja kuluttajan väliseen asiakassuhteeseen ei kuulu.

Lähteet: YLE Uutiset / Marcus Ziemann

Lue seuraavaksi