Kansallisbaletin Scheherazade ei alistu miehen tahtoon

Perjantaina Kansallisbaletissa kantaesitettävä Scheherazade nostaa valokeilaan naisen ja miehen välisen suhteen. Perinteiset Tuhannen ja yhden yön tarinat jäävät Kansallisbaletin taiteellisen johtajan Kenneth Greven versiossa vähemmälle.

kulttuuri
Kansallisbaletin Scheherazaden juliste

Uudessa Scheherazade-baletissa kuningas on pettynyt rakkaudessa. Hänestä on tullut verenhimoinen mielipuoli, joka on murhannut kolmetuhatta vaimoa. Aviovuoteella hän ei kuitenkaan malta olla kuulematta nuorikkonsa Scheherazaden tarinoita. Tarinoidessaan Scheherazade saa kuninkaan rakastumaan itseensä.

Kansallisbaletin Scheherazade on ilmaisultaan uskollinen Nikolai Rimski-Korsakovin musiikin romanttiselle perinnölle. Baletin aiemmissa versioissa Scheherazaden kertomat tutut sadut ovat olleet suuremmassa osassa, mutta tässä ne jäävät lyhyiksi välähdyksiksi rakkaustarinan lomaan.

Baletti nostaa esiin naisen vahvan roolin kertomuksen moottorina. Koreografi ja ohjaaja Kenneth Greve on halunnut keskittyä Scheherazaden hahmoon - kertomuksessa nainen pelastaa miehen tarinoillaan ja tiedollaan.

- Scheherazade on minulle sankari, koska hän löytää keinon pelastaa miehen, joka on niin petetty, että hänestä on tullut hirviö. Nainen löytää keinon tuoda miehen takaisin elämään. Hän tekee sen tarinoiden ja tiedon kautta, Greve sanoo.

Romanttisen ilmaisun näyttämö on uudenlainen

Kansallisbaletin tanssija Tiina Myllymäki tekee teoksessa ensimmäisen pääroolinsa. Hän pitää Scheherazadea esimerkkinä modernista naiskuvasta.

- Scheherazade ei käytä ainoastaan naisellisia avujansa, vaan myös puhdasta älyään kietoessaan kuninkaan pauloihinsa tarinoillaan. Hän ei alistu miehen tahtoon, ja se on yllättävän moderni lähtökohta, Myllymäki sanoo.

Greven baletissa perinteinen romanttinen ilmaisu yhdistyy moderniin näyttämökuvaan. Lavastus on pelkistetty ja näyttämölle heijastettavat projisoinnit vievät tarinaa eteenpäin.

- Olen pyrkinyt yhdistämään perinteisen puvustuksen hyvin minimalistiseen ja teknologiseen näyttämökuvaan. Tämä on aina hieman vaarallista, mutta mielestäni se on keino päivittää baletti niin, että ymmärrämme sen olevan satua. Näemme sen kuitenkin uudessa hahmossa, Greve sanoo.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Pietari Kylmälä