1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Mielentilatutkimuksissa perehdytään jopa neuvola-aikoihin

Vajaa kolmannes mielentilatutkimuksiin osallistuneista todetaan psyykkisesti sairaiksi. Sairaan näytteleminen tutkimuksissa ei kannata, sillä kriminaalipotilaiden hoitoajat ovat pidempiä kuin rangaistusajat.

Kotimaan uutiset
Miehen varjokuva sivuprofiilista.
Arja Lento / Yle

Suomessa tehdään hieman yli sata mielentilatutkimusta vuodessa. Tutkimusten määrä on pienentynyt, ennätysvuosina niitä tehtiin vuosittain jopa 300.

- Keskeisenä syynä tähän on se, että suhtautuminen tiettyihin persoonallisuushäiriöihin on muuttunut. Aiemmin, kun persoonallisuushäriöihin yhdistettiin päihdeongelmia, koko joukko tulkittiin alentuneesti syyntakeettomiksi. Nyt psykiatrinen diagnostiikka on tarkentunut ja tämä joukko on jäänyt pois, sanoo johtava lääkäri Markku Eronen Vanhan Vaasan sairaalasta.

Jopa neuvolatietoja tutkitaan

Mielentilatutkimus on perusteellinen psykitarinen tutkimus. Erosen mukaan sitä varten kerätään tietoja tutkitatvan varhaislapsuudesta, jopa neuvolapapereita pyydetään käyttöön.

- Tietoja kerätään vanhemmilta, kouluista, sairaskertomuksista. Tutkittavaa haastatellaan perusteellisesti, hänelle tehdään psykologisia testejä, häntä jututtaa sosiologi. Häntä seurataan 24 tuntia vuorokaudessa.

Mielentilatutkimus voi kestää jopa kaksi kuukautta ja poikkeustapauksissa 4 kuukautta.

Hämääminen ei kannata

Sairauksien peitteleminen mielentilatutkimuksessa on Erosen mukaan paljon tavallisempaa kuin sairaan esittäminen.

- Näytteleminen ei kannata, sillä kriminaalipotilaiden hoitoajat ovat usein pidempiä kuin ne rangaistusajat, mitä teoista tulisi. Ajassa ei voita mitään. Jos on oikeasti sairas, on tietysti kaikkien etu, että henkilö ohjautuu sairaalaan.

Erosen mukaan noin 30 prosenttia mielentilatutkimukseen osallistuvista todetaan psyykkisesti sairaiksi. Suurin osa heistä on syyllistynyt vakaviin väkivaltarikoksiin ja yleisin diagnoosi on skitsofreeninen sairaus.

Vastentahtoisia tutkittavia on Erosen mukaan vähän.

- Mutta jos joku ei suutaan aukaise, tehdään tutkimusta muiden kerättäven tietojen varassa.

Terminologia muuttunut

Täyttä ymmärrystä vailla, ymmärrystä vailla, täydessä ymmärryksessä... nämä ovat nyt jo vanhoja termejä.

- Nyt puhutaan syyntakeisuudesta. Syyntakeeton on se, mikä ennen oli ymmärrystä vailla eli henkilö on siinä määrin sairas, ettei häntä aseteta rikosoikeudelliseen vastuuseen.

- Alentuneesti syyntakeinen on sellainen, josta aiemmin käytettiin nimitystä täyttä ymmärrystä vailla oleva eli henkilö on syyntakeinen, mutta ei kokonaan. Tällaisessa tilanteessa nykykäytäntö on se, että henkilö saa tietyn alennuksen tuomioonsa. Ennen puhuttin varttihulluista eli neljännes pois tuomiosta oli automaatti.

- Lähtökohtana on syyntakeinen, jos ei toisin todisteta.

Oikeudella lopullinen päätösvalta

Johtava lääkäri Markku Eronen Vanhan Vaasan sairaalasta korostaa, että sairaaloissa ollaan oikeuden apulaisia. Sairaaloissa tehdään arvio henkilön mielentilasta, mutta oikeus tekee itsenäisesti lopullisen päätöksen.

-Teemme arvion, joka toivottavasti auttaa oikeutta tekemään mahdollisimman viisaan päätöksen.

Lähteet: YLE Satakunta

Lue seuraavaksi