Itä-Suomen yliopisto lisää yhteistyötä Venäjälle

Itä-Suomen yliopisto laajentaa yhteistyötään Venäjälle. Yliopistossa voi suorittaa tohtorintutkintoja, jotka on hyväksytty paitsi Itä-Suomen yliopistossa, myös Moskovan valtionyliopistossa. Käytäntö halutaan laajentaa myös maisterintutkintoihin. Yhteistyön pioneereja ovat olleet fysiikan laitoksen nanoteknologian tutkijat.

Kuva: YLE

Joensuun kampuksella on oltu jo pitkään hyvin pienten asioiden äärellä. Täällä on nimittäin tutkittu grafeenia, joka on yhdestä atomikerroksesta koostuva hiilimateriaali. Kooltaan se on reilusti alle millimetrin miljoonasosan.

- Grafeenilla on hyvin erityisiä ominaisuuksia, kuten sähkönjohto-ominaisuuksia, jotka mahdollistavat sen käytön hyvin modernissa elektroniikassa. Grafeeni voi korvata jonakin päivänä osittain piipohjaiset materiaalit, kertoo Itä-Suomen yliopiston professori Pasi Vahimaa.

Uskoa aineeseen on muuallakin, sillä asiaa tutkivat myös mikroeletroniikan, kuten prosessorien valmistajat. Maailmanmaineeseen aineen nosti fysiikan Nobel-palkinto, joka myönnettiin ainetta Isossa-Britanniassa tutkiville professoreille.

Nanoteknologiaa on tutkittu myös yhteistyössä arvostetun ja alalla kokeneen Moskovan valtionyliopiston kanssa. Fysiikan ja matematiikan laitoksella on jo vuosien ajan ollut osa-aikaisena tutkimusjohtajana professori Alexander Obraztsov Moskovasta.

Jatkossa opiskelijat voivat saada tutkintoonsa molempien yliopistojen leimat. Aluksi tämä koskee fysiikan opiskelijoita, mutta sopimus on tehty yliopistotasolla, joten myös muilla aloilla tämä on mahdollista.

Kansainvälisen käytännön kokemuksen lisäksi yhteistyö kerryttää erityisosaamista, kertoo professori Pasi Vahimaa.

- Pystytään saamaan oppia näistä molempien paikkojen omista erikoisaloista. Ei olla rajoituttu vain siihen yhden yliopiston erikoisosaamisen saamiseen, vaan saadaan oppia näistä molemmista yliopistoista.

Koulut hyötyvät paljon myös toistensa laitteista. Tällä hetkellä yliopistolla voidaan muun muassa tehdä nanorakenteisiin pieniä uria, jotka muuttavat esimerkiksi valon kulkua rakenteen läpi. Laitteita kelpaa esitellä, toteaa Vahimaa.

- Meidän laboratoriomahdollisuudet optisen nanoteknologian alalla ovat huippuluokkaa, ja se tietysti kiinnostaa muita yliopistoja, Vahimaa toteaa.

Huippukalusto kasvanee pian, sillä yliopisto on saamassa uuden lähinnä EU-rahalla maksettavan puolen miljoonan euron laitteen. Sillä esimerkiksi uritettuja nanorakenteita voidaan pinnoittaa, jolloin niille voidaan löytää taas uusia käyttötarkoituksia.