Verotuista kertyy 18 miljardin jättipotti

Suomalaiset maksavat verotukia 17,6 miljardia euroa. Jättituista kertoo Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), jossa tuet on laskettu koko verolainsäädännön laajuudessa ensimmäistä kertaa. Erilaisia verotukia oli viime vuonna 201, ja niiden määrä on syöksähtänyt kasvuun. Verotukia on suunniteltu kitkettäviksi.

talous

Verotuilla tarkoitetaan poikkeamaa normaaliverotuksesta. Niiden määrästä ei ole tähän asti ole ollut juuri tietoa. Ei myöskään siitä, kuka niistä hyötyy.

Lähes neljänneksen kaikista verotuotoista nieleviä vähennyksiä ja verojen poistoja kaavaillaan karsittaviksi. Verotukia on suunniteltu kitkettäviksi muun muassa omistusasumisen tuista ja kotitalousvähennyksistä.

Tuet ovat pulmallisia muun muassa siksi, että ne jäävät järkälemäisyydessään usein näkymättömiin ja valtion tiukan kehysbudjetoinnin ulkopuolelle. Valvonta on vaikeaa. Verotukien selkiyttämistä ovat vaatineet muun muassa valtiotalouden tarkastusvirasto ja OECD.

"Asumisessa ja alv-kannoissa anteliaita tukia"

VATTin laajan selvityksen laatinut erikoistutkija Timo Rauhanen arvioi, että finanssikriisi ja julkisen talouden ammottava aukko pakottaa päättäjät arvioimaan tukiviidakkoa uudelleen.

- Asumiseen ja vaikka arvonlisäverokantojen alennettuun verokantoihin sisältyy mittavia tukia. Ne ovat selvästi liiankin anteliaita. Mielestäni niihin voisi puuttua.

Rauhanen lisää vielä karsintalistalle 250 miljoonan euron kotitalousvähennyksen. - Minusta siinä on yksi esimerkki siitä, että on ehkä kierretty budjettikehystä.

Aivan toinen asia kuitenkin on, uskaltautuuko yksikään poliitikko vaalien verotukien karsintasavottaan.

Pienituloiset eivät hyödy tuista

VATTin raportista ilmenee, että pienituloiset eivät useistakaan verotuista juuri kostu. Esimerkiksi vuokralla asuva jää osatta asuntolainan korkovähennyksistä. Pienituloinen ei myöskään teetä remontteja kotitalousvähennyksen turvin. Raportti kertoo myös, että verotuet eivät aina mene niille, joille lakeja säädettäessä oli tarkoitus.

Verotukien yhteismäärä – lähes 18 miljardia euroa – on 10 prosenttia bruttokansantuotteesta ja 23 prosenttia verotuloista. Neljännes tuista menee uusiin veromuotoihin: muun muassa valmiste-, varainsiirto-, perintö- ja lahjaverotukseen sekä sosiaalivakuutuslainsäädäntöön. Ihan kaikkia tukia ei ole voitu laskea. Uupumaan jää vielä muun muassa kiinteistöverotuksen tarkat verotuet.

Henkilöverotuksessa suurin tuki on 2 miljardin euron asuntotulon verovapaus. Asuntolainan korkojen vähennysoikeus aiheuttaa verokassaan 540 miljoonan euron loven. Ison potin vie myös oman asunnon myyntivoiton verovapaus - 1,2 miljardia euroa.

Arvolisäverotuksessa tukisummien nousu johtuu alv:n alennuksista. Elintarvikkeiden verotuki on 510 miljoonaa, lääkkeiden 399 ja joukkoliikenteen 220 miljoonaa.

Työryhmä pohtii tukien karsimista

Teollisuuden, elinkeinojen ja liikenteen tuet ovat kasvaneet eniten muutamassa vuodessa. Teollisuuden ja elinkeinojen tukea kasvatti 2 miljardilla eurolla arvopapereitten vapauttaminen varainsiirtoverosta.

Maailmantalouden kriisissä Suomen julkinen velka on paisunut ja niin sanottuja valvomattomia mammuttitukia olisi karsittava.

Tukien kitkemistä on pohdittu muun muassa verotuksen uudistamista valmistelevassa niin sanotussa Hetemäen työryhmässä. Esillä ovat olleet esimerkiksi asuntolainan korkovähennyksen poisto ja anteliaaksikin kutsuttu kotitalousvähennys. Työryhmällä on aikaa vuodenvaihteeseen.

Lähteet: YLE Uutiset / Merja Niilola