Suomi on ekorakentamisen takapajula

Ekorakentaminen on lähtenyt Suomessa hitaasti käyntiin, ja uudet ekotalot ovat usein täynnä tekniikkaa. Konkariarkkitehdit Panu Kaila ja Bruno Erat ihmettelevät, miksi suomalaisessa ekorakentamisessa ei oteta oppia perinnerakentamisesta.

kulttuuri
Nostokurki työssä rakennustyömaalla
YLE

Panu Kailan mukaan monissa maissa ollaan paljon pidemmällä kuin Suomessa. Esimerkiksi ekorakentamisen kärkimaihin kuuluvasta Saksasta löytyy 30-kerroksinen toimistotalo, jossa on luonnollinen painovoimainen ilmanvaihto.

- Suomi on puurakentamisessa kehitysmaa verrattuna Saksaan, Amerikkaan, Ruotsiin ja moneen muuhun maahan, sanoo perinnerakentamisen asiantuntija Panu Kaila.

Vaikka suurin osa arkkitehdeista luottaa tekniikkaan rakennusten ekologisuuden parantamisessa, näkevät Kaila ja Bruno Erat liiallisessa teknoihastuksessa uhkia.

Erat pelkää, että rakennuksista tulee nykymenolla energiatehokkaita koneita. Taloista tehdään luonnosta riippumattomia sen sijaan että luonnon tarjoamat mahdollisuudet käytettäisiin hyväksi. Hänen mielestään varsinkin pohjoisessa ilmaston vaikutus rakennuksiin on suuri.

Ilmaisesta auringosta kaikki tehot irti

Auringosta olisi Eratin mielestä otettava kaikki hyöty irti. Talon päätilojen tulisi avautua etelään, jolloin ikkunoista saataisiin ilmaista lämpöä ja valoa.

Vastaavasti tuulen ja sateen rakennusta jäähdyttävä vaikutus voidaan minimoida suunnittelun avulla. Pohjoispuolelle sijoitetuissa makuuhuoneissa nukkumalämpötilakin pysyy viileämpänä, Erat sanoo.

- Suomessa pitäisi ymmärtää rakentaa talot sellaisiksi, että ne suojaavat itse itsensä.

Paksumpia seiniä ja parempia ikkunoita

Erat ja Kaila nostaisivat rakennusten energiatehokkuutta rakentamalla paksumpia seiniä ja parantamalla ikkunoita. Molemmat muistuttavat, että terveen talon on myös hengitettävä eli rakennuksista ei saa tehdä höyrytiiviitä. Luonnonmukaisia materiaaleja käyttämällä sitä vaaraa ei ole.

Eratin arvion mukaan ekologisen talon rakentaminen luonnonmukaisilla menetelmillä on viidestä kymmeneen prosenttia kalliimpaa kuin nykyinen rakentaminen. Sen verran maksavat lisäeristeet ja paremmat ikkunat. Erat muistuttaa, että lisäinvestoinnit maksavat kuitenkin itsensä takaisin nopeasti.

- Takaisinmaksuaika näillä ratkaisuilla on viisi, korkeintaan kymmenen vuotta, laskee Erat.

Luomu on huono bisnes

Kailan mielestä nyt olisi korkea aika tutkia, mitä perinteiset rakennusmenetelmät voisivat antaa ekorakentamiselle. Hänen mukaansa suurin este luonnonmukaisten ratkaisujen yleistymisessä on raha.

- Luomulla ei tehdä voittoa. Rakentamisessa pyörii paljon rahaa. Innovaatioiden avulla voi rikastua, perinteisiä menetelmiä käyttäen ei, Kaila sanoo.

Hänen mielestään suomalaiselle rakentamiselle on tyypillistä uusiin innovaatioihin ihastuminen ja niiden läpi puskeminen. Kaila muistuttaa, että myös kaikki homekoulut ja -talot on rakennettu voimassaolevia rakennusmääräyksiä noudattaen.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Airikka Mannerkoski