Pienipalkkaisista ei palkalla kilpailla

Palkalla kilpailu työntekijöiden houkuttelemiseksi on matalapalkka-aloilla edelleen harvinaista. Pienipalkkaisilla myös erilaisia työn laatuun tai osaamiseen sidottuja tulospalkkausjärjestelmiä on muita aloja harvemmin. Juuri pienipalkkaisimpien kohdalla parempi palkka toimisi kuitenkin erityisen hyvänä kannustimena.

talous

Keskimääräistä parempaa palkkaa henkilöstölle maksaville yrityksille isompi palkka on yleensä strateginen valinta. Palkkajohtajafirmat pystyvät sitouttamaan työntekijöitään paremmin ja saavat vastineeksi parempaa työn laatua.

Oululainen kiinteistö- ja siivousalan yritys Meranti on tästä syystä valinnut paremman palkanmaksun periaatteen jo firman aloittaessa 21 vuotta sitten.

- Meillä se on toiminut oikein hyvin. Olemme saaneet hyvälaatuisia työntekijöitä ja imagomme on täällä Oulun seudulla hyvä. Tämähän näkyy myös laatuna asiakkaille, sanoo yrittäjä Anne Järvenpää.

Samapalkkaisuus kaikille alkaa olla suomalaisessa työelämässä harvinaista. Palvelualojen yrityksistä kuitenkin vasta noin puolella on tehtävien vaativuuteen ja osaamiseen perustuva tulospalkkaus. Tyypillinen palvelualojen tapa palkita on provisiopalkka.

Halvalla ei hyvää saa

Työn laadun merkitys lisääntyy tulevaisuudessa entisestään. Merkittävin syy tähän on kansalaisten elintason tuoma vaatimustason nousu.

Hiukan vaativimmille asiakkaille suuntautunut helsinkiläinen ravintola- ja hotelliketju Royal ravintolat haluaa taata hyvällä palkkauksella ennen kaikkea laatua.

- Työnantajan puolelta yksi osoitus, että ansioituneista ja innostuneista työntekijöistä välitetään, on palkkaus, sanoo liiketoimintaryhmän johtaja Kai Kallio.

Kallio uskoo, että korkeammalla palkalla ei kokkia saa tekemään parempaa lounasta, vaan työntekijällä pitää olla aito halu palvella asiakasta. Pelkällä ”pärstäkertoimella” ei parempaa palkkaa heltiä ammattilaisellekaan.

Halpa työvoima tulee kalliiksi

Palkansaajien tutkimuskeskuksen vt. johtaja Reija Lilja tietää, että matalapalkka-aloilla palkoista kilpaillaan vähemmän.

- Keskimääräistä parempaa palkkaa voi tietysti maksaa, jos siihen liittyy keskimääräistä parempi tuottavuus. Se, että yritysten kannattaa maksaa tehokkuuspalkkaa, ei ole mikään uusi asia. Yhtiöthän eivät ole mitään hyväntekijöitä, vaan hyvää palkkaa kannattaa maksaa jo senkin vuoksi, että työntekijöiden vaihtuvuus on kallista, Lilja sanoo.

Reklamaatioiden jatkuva korjaaminen vasta kallista onkin. Monet palkkajohtajayritykset ovat päätyneet taulukkopalkkoja parempaan tilipussiin juuri sen vuoksi, että työn jälki saataisiin kerralla kuntoon.

- Ei se kilpailukykyä haittaa. Meidän yrittäjien pussistahan se on pois, jonka me siirrämme henkilöstölle, mutta olemme valmiita siihen uhrautumaan, sanoo oululainen siivousalan yrittäjä Anne Järvenpää.

Palkan suuruus on aina suhteellista

Teollisuudessa noin 60 prosenttia työntekijöistä kuuluu palkkausjärjestelmien piiriin. Tulospalkkauksen suosio on viime vuosina kasvanut erityisesti yksityisellä sektorilla, mutta mikään harvinaisuus se ei ole enää julkisella puolellakaan.

Pienemmissä firmoissa kannustimia ei usein osata käyttää. Aina se ei ole henkilökunnan vähäisyyden vuoksi järkevääkään. Jos työntekijöitä on vain kourallinen, ei hyväkään palkkausjärjestelmä välttämättä edes toimi toivotusti.

Matalapalkkatöitä, esimerkiksi siivousta, teetetään haja-asutusalueilla yleensä taulukkopalkkojen mukaan. Halpojen elinkustannusten alueilla saattaa taulukkopalkalla jäädä kuitenkin käyttöön huomattavasti enemmän rahaa kuin esimerkiksi korkeapalkkaisemmalla pääkaupunkiseudulla.

Merkittävää palkan kannalta on myös kilpailutilanne. Mitä kilpaillumpi ala on kyseessä, sitä todennäköisemmin palkkauksesta tulee kilpailuvaltti. Maaseudulla kilpailu on yleensä vähäistä, joten palkatkin pysyvät matalalla.

Lähteet: YLE Uutiset / Marcus Ziemann