Häviääkö masennus, kun valo loistaa korvaan?

Julkisuudessa on esitelty ahkerasti suomalaisyrityksen valmistamaa laitetta, jossa valo loistaa korvakäytävästä aivoihin. Laitteen väitetään vähentävän kaamosoireita, mutta sen tehosta ei ole toistaiseksi julkaistu tieteellisiä tutkimustuloksia.

Kotimaa
Aamu-tv:n juontaja valokuulokkeet korvillaan.
Aamu-tv:n juontaja Nicholas Wancke testasi kirkasvalokuulokkeita lähetyksessä. Nähtäväksi jää, valaistuiko hänen elämänsä.

Valkee-yhtiön toimitusjohtaja ja laitteen keksijä Juuso Nissilä uskoo vakaasti kehittämiensä valonappien tehoon. Hänen mukaansa vaikutus perustuu siihen, että valo pääsee loistamaan korvakäytävästä aivoihin. Laitteessa on korviin työnnettävät led-valot.

- Korvan ontelo on ohutluinen ja siellä on vähänlaisesti verenkiertoa ja iho on pigmentoitunut vain vähän. Näin päästään lähelle aivojen sisäosia, hän perustelee.

Laitteen kehittely lähti liikkeelle siitä, että keksijäporukka itsekin kärsi tyypillisistä kolmekymppisten vaivoista, perheen ja työn yhdistäminen uuvutti. He lähtivät kehittelemään itselleen apua.

Valokorvanappeja käytetään 6 -12 minuuttia kerrallaan. Mikäli laitetta käytetään liian pitkiä aikoja, voi tulla kuvotuksen tunnetta. Oireet ovat samanlaisia kuin auringonpistoksessa.

Vaikutusta myös verenpaineeseen?

Pääosin vaikutukset ovat Nissilän mukaan olleet positiivisia. Esimerkiksi verenpaine on madaltunut ja PMS-oireet ovat helpottaneet. Yhtiön omat koehenkilöt ovat kertoneet myös esimerkiksi ruokahalun vähenemisestä.

- Mutta kukapa sitä pitäisi pelkästään haittavaikutuksena, Juuso Nissilä kysyy.

Juuso Nissilä ei suosittele torjumaan kaamosta tunkemalla kotoa löytyviä jouluvaloja korviin. Laitteen kehittämisessä on kuljettu pitkä tie ja ensimmäisistä kokeiluista on Nissilän mukaan viisastuttu paljon.

Kirkasvalohoidoista apua kaamosmasennukseen

Perinteisten, mm. erilaisilla lampuilla annettavien valohoitojen on todettu auttavan pahoista kaamosoireista kärsiviä.

Kirkasvalohoitojen teho perustuu nykytietämyksen mukaan siihen, että valo vähentää melatoniini-hormonia, joka säätelee väsymystä.

Valohoitoihin perehtynyt erikoistutkija Timo Partonen muistuttaa, että tieteellistä näyttöä laitteen tehosta ei ole vielä julkistettu, joten on mahdotonta arvioida laitteen vaikutuksia.

- En ole lukenut yhtään tieteellistä raporttia. On mahdollista että se vaikuttaa, mutta välineitä joilla tätä voisi arvioida, ei ole annettu julkisuuteen, hän tiivistää.

Millaisia ovat haitat?

Erikoistutkija Partonen korostaa, että tutkimuksissa pitäisi selvittää myös mahdolliset haittavaikutukset.

- Yleensä tehokkaisiin hoitoihin kuuluu myös haittoja, hän muistuttaa.

Tutkimustulosten tuominen tiedeyhteisön arvioitavaksi on osa tieteellistä prosessia, jolla varmistetaan tutkimustulosten pätevyys. Käytännössä tieteellisen julkaisun valitsemat asiantuntijat arvioivat tutkimuksen ennen kuin se julkaistaan.

Juuso Nissilä sanoo, että tutkimustulokset julkistetaan myöhemmin. Yritys on jo teettänyt hoidosta tutkimuksia ja niitä tehdään myös lisää.

- Meillä on poikkitieteellinen porukka tätä tekemässä, hän sanoo.

Lähteet: YLE Uutiset