Laatikainen: Konservatiivit menestynevät vaaleissa

Professori Erkki Laatikaisen mukaan perussuomalaiset pakottavat hairahtuneet suuret puolueet palaamaan sukupolvisiin arvoihin. Laatikainen muistelee kolumnissaan myös edesmennyttä Einari Vidgréniä, joka sisäisti juurensa kuolemaansa saakka.

Ilkka-Yhtymä
Erkki Laatikainen
YLE Keski-Suomi / Arvo Vuorela

Konservatiivisuus, jota voi kutsua malttavaisuudeksi uudistuksissa sekä luottamukseksi yksilön ja yhteisön voimaan, on kansainvälinen ilmiö. Puolueiden erot ovat kaventuneet länsimaissa, mutta merkille pantavaa on keskustaoikeistolaisten voimien kasvaminen ja vasemmiston näivettyminen. Sosiaalidemokraatit sysäsivät aikanaan seisovat yhteiskunnat muutoksiin. Rakennettiin kansankoteja, jotka yhä tuovat turvan ihmisille ja takaavat yrittämisen vapauden.

Liberaalisuus on muotiperho, vaikka kannatuksen näivettämä liberaalinen kansanpuolue on kuopattu ajat sitten. Liberaalisuuden suojaan mahdutetaan melkein kaiken salliminen. Puolueet uskottelevat äänestäjien kaipaavan juuri tätä. Piirre näkyy hyvin Suomessa, jossa kolme suurinta puoluetta polkevat tasatahtisia ohjelmia. Poliitikot paimentavat evankelisluterilaista kirkkoa hyväksymään sukupuolineutraalit avioliitot, vaikka kulttuurihistoriallisessa perimässä avioliitto ymmärretään miehen ja naisen väliseksi. Valtavirta ihmisistä edelleen näin mieltää.

Kokoomuksen nuorten hahmotelmiin kuuluvat Yleisradion pilkkominen ja myynti eniten tarjoavalle, VR:n yksityistäminen, tasavero, laittomista lakoista vahingonkorvausvelvollisuuden säätäminen, ulkopolitiikan toimivallan siirto kokonaan EU:lle ja liittyminen Natoon.

Maakunnista elinvoimansa ammentanut Suomen keskusta on siirtynyt Kehä kolmosen sisäpuolella elävien liberaalien haltuun. Enää ei ole soveliasta puhua maakuntien puolueesta. Nyt panokset kohdistetaan Helsingin Bulevardille, Erottajalle ja Eiranrantaan, jopa imaamien koulutukseen valtion varoilla. Kansallispuku ei kelvannut juhla-asuksi Lahdessa vallan vaihtaneen kansanliikkeen johtajalle. Eleellä tylytettiin maakuntia.

Miksi hirvitellään Timo Soinin perussuomalaisten jymäkkää lihomista? Äänestäjät hakevat reittiä, joka vastaa heidän sielunsa arkimaisemaa. Huoli Suomesta jäytää.

Puoluejohtajien erkaantuminen rivi-ihmisistä on kummallisuus.

Ainutlaatuisuudesta ei silti ole kyse. Suurkaupunkeihin 40 vuotta sitten pyrkinyt keskusta rummutti Johannes Virolaisen kannustamana yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta yliopistojen vaaleihin. Ajatelma oli täyttä humpuukia. Sen ajan liberaalijoukkio Ryhmä 70 leipoi aatemössöä, joka karkoitti äänestäjiä. Keskusta luisui rotkoon. Siitä nouseminen oli hidasta ja tuskallista.

Suuret puolueet, varsinkin kokoomus ja keskusta, menestyisivät parhaiten, jos ne malttavat kuunnella ihmisiä ja ymmärtää kansakunnalla olevan kosolti sukupolvisuudet ylittäviä arvoja. Monen asian tulkinta muuttuu aikojen saatossa, mutta peruskalliot ovat järkkymättömiä.

Kyse lienee pohjimmiltaan kansanvallan sisäisestä uudistumisesta. Kun erinomaisuuteensa liimaantuneet puolueet esiintyvät korskeina, kansaa ja sen tarpeita vähättelevästi, demokratia tarjoaa sentään rauhanomaisia purkautumisen väyliä.

Perussuomalaiset eivät toimi aitona vaihtoehtona. Puolue kelpaa vain, tai peräti, terapoijaksi ja protestikirveeksi. Perussuomalaisten avulla äänestäjistä etääntyneet puolueet löytävät aikanaan itsensä ja kansalaisten luottamus niihin palautuu. Tähän tosin kuluu vaalikausi tai useampi.

Pienviljelijän poika Einari Vidgrén

Suomi tarjoaa lahjakkuuksille mahdollisuuden huipulle, taustaan katsomatta.

Ensi keskiviikkona saatetaan kotipitäjänsä Vieremän kirkkomaahan Einari Vidgrén. Hän loi neljässä vuosikymmenessä Ponsse Oyj:nä tunnettavan 800 ihmistä työllistävän, 40:ssä maassa toimivan, monen sadan miljoonan euron liikevaihtoisen yrityksen.

Einari Vidgrén oli kansakoulupohjainen sivukylien poika, joka pysyi uskollisena kotiseudulleen. Ponssen päätoimipaikka sijaitsee yhä Vieremällä, vaikka Kuopion kaupungin pistäytyjätirehtööri lupaili hunajaa, jos yritys hylkää Vieremän.

Einari Vidgrén oli kiehtova mies. Hän kykeni helppoihin ja vaikeisiin päätöksiin. Hän oli teknisesti oivaltava, asiakkaan palvelemisen tarpeet sisäistänyt, kansanomaisuutensa säilyttänyt yrittäjä. Kielitaito puuttui, mutta selvää oli, että Einaria pidettiin luontevasti keskushenkilönä, kun maailman eri puolilta saapuneet asiakkaat kokoontuivat Vieremälle.

67 -vuotiaana kuollut Einari Vidgrén vältti tärkeilevään herraskaisuuteen hurahtamisen. Hän kantoi uljaana joka solullaan maaseutu- ja metsätyömiestaustansa. Omaiset tiedostivat tämän. Niinpä kuolinilmoituksessa, jonka sopinee kokea henkiseksi testamentiksi, sanotaan: ”Rakas isämme ja ukkimme, pienviljelijän poika, teollisuusneuvos ….” Muistovärssyksi on liitetty Einarin äidin lukema rukous.

Ilkka Oyj:tä taotaan rohkein ottein, mutta missä häämöttää maali?

Seinäjoella toimii kaksi valtakunnallisesti merkittävää pörssiyritystä. Atria Oyj on kansainvälisesti arvostettu lihanjalostaja. Ilkka Oyj on kasvava viestintäyhtymä, jonka lippulaivoina tiedetään maineikas Ilkka ja sitä pienempi Pohjalainen.

Atria- ja Ilkka -yhtymiä yhdistää yksi ihminen. Sumiaisisssa Keski-Suomessa talonpoikaiseen perheeseen syntynyt maa- ja metsätieteiden maisteri Seppo Paatelainen muokkasi toimitusjohtajana muutaman johtavan hallintomiehen kanssa Atrian kukoistukseen. Tasavallan presidentti arvioi saavutuksen vuorineuvoksen arvoon oikeuttavaksi.

Senioriksi siirtynyt Paatelainen on kohdistanut taitonsa Ilkka Oyj.n hallituksen puheenjohtamiseen. Nyt Ilkka omistaa Alma Media Oyj:stä 29,96 prosenttia. Osakekaupat hierottiin Herra Hankaluudeksi mainostetun sijoittaja Kai Mäkelän kanssa. Uusiin harppauksiin Almassa Ilkalla tuskin piisaa rahkeita, sillä se joutuisi tekemään julkisen ostotarjouksen koko loppuyhtymästä.

Yrjö Laakkonen ja sukunsa on iskeytynyt Ilkkaan runsaan 9,5:n ja Keskisuomalainen melkein 6 prosentin siivulla. Osakkeet ovat kaksisarjaisia. Äänivalta on pysynyt eteläpohjalaisia hivelevissä käsissä.

”Eteläpohjalaisten oman maakuntalehden tulevaisuus on valoisa kehittyvässä lehtitalossa. Ilkka on säilyttänyt viime vuosien murroksessa asemansa lähes parhaiten Suomessa”, päätoimittaja Matti Kalliokosken tyylisessä pääkirjoituksessa oletetaan ja hyristään.

Ilkan hallitus on asiantunteva ja viisijäseninen. Se omaa kapasiteetin melkein mihin tahansa. Järjestelyt voivat olla mutkikkaita. Yksi mahdollisuus on, että Sumiaisten vuorineuvos muokkaa Ilkka -yhtymän maamme toiseksi suurimmaksi yksityiseksi mediayritykseksi, heti Sanoma Oyj:n jälkeen. Moderniutta viestivät Ilkan nettisivut. Suurimpien omistajien tiedot päivitetään kuukausittain. Lähivuosien strategia kuvataan avoimesti ja luottamusta lujittavasti.

Lähteet: Professori Erkki Laatikainen