Riskejä arvioidaan tunteella

Asiantuntijat ja tavalliset ihmiset suhtautuvat vaaroihin sekä terveysriskeihin eri tavalla. Yksi selkeimmistä arviointieroista koskee ydinvoimaa. Amerikkalaistutkimuksessa kansalaiset pitivät ydinvoimaa kaikkein vaarallisimpana teknologiana, kun taas asiantuntijat sijoittivat sen vasta sijalle 20.

Kotimaa
Loviisan ydinvoimala.
Loviisan ydinvoimala.YLE

Tutkimus ei ole aivan viime vuosilta, mutta kertoo suuntaa arviointieroista, sanoo riskien arviointia työkseen tutkiva Olli Leino Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Röntgentutkimuksia ja sähköä kansalaiset pitivät taas vähemmän vaarallisina kuin asiantuntijat. Röntgenin kansalaiset sijoittivat sijalle 22 ja asiantuntijat sijalle seitsemän. Sähköä asiantuntijat pitivät yhdeksänneksi vaarallisimpana 30 teknologian joukossa. Kansalaisten arvio sähköstä oli huolettomampi, 18. sija.

Yleensä maallikot aliarvioivat tavallisia riskejä, sanoo Leino.

- Onnettomuudet, sydänperäiset taudit, diabetes ja tupakointi aliarvioidaan. Sitten lööpeissä olevat asiat, kuten esimerkiksi SARS tai botulismi ovat usein yliarvioituja, Leino luettelee.

Hän huomauttaa, että aliarvioidut riskit keikkuvat kuitenkin kuolinsyytilastojen kärkisijoilla.

Keskimääräistä parempi autokuski?

Riskien arviointiin vaikuttavat tiedon lisäksi erilaiset tunneperäiset seikat. Vaaran kokemista vähentää esimerkiksi se, että voi itse kontrolloida tilannetta. Sen vuoksi lähes jokainen on omasta mielestään keskimääräistä parempi autokuski.

Myös asian tuttuus vähentää vaaran tunnetta. Tapaturmatilastojen perusteella koti on kuitenkin aika vaarallinen paikka. Mahdolliset vakavat, vaikka epätodennäköiset vaarat puolestaan pelottavat enemmän kuin faktat kertovat.

Evoluution seurauksena mieli vaatii monta positiivista viestiä kumoamaan yhden vaaraviestin.

- Meillä on herkistynyt mieli vaarallisille asioille, se on meidän hengissä säilymisen kannalta tärkeätä.

Leino tekee parhaillaan väitöskirjaa riskien arvioinnista. Yksi osa tutkimuksesta koskee kalan syönnin riskejä ja hyötyjä. Kalassahan on hyödyllisten aineiden lisäksi dioksiinia, PCB:tä, elohopeaa. Näiden takia kalaa ei kuitenkaan kannata jättää syömättä, on riskinarvioinnin tulos.

Päättäjät samassa veneessä

Leinon mukaan tunneperäisten seikkojen vaikutus riskien kokemiseen näkyy väistämättä myös yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

- Yhtä kuolemantapausta välttämään ydinvoimaloissa käytetään helposti 500-kertainen määrä rahaa verrattuna siihen, mitä autoteiden kunnossapitoon käytetään, tutkija antaa esimerkin mutta pohtii.

- Olisimmeko me silloin oikea demokratia, jos tekisimme kaikki päätökset pelkästään numeroiden perusteella?

Lähteet: YLE Uutiset / Kaija Kervinen