EU vääntämässä maatalouspolitiikkaa vaikka pakolla vihreämmäksi

EU:n komission ehdotus uudeksi maatalouspolitiikaksi on viittä vaille valmis. Ennakkotietojen mukaan tukijärjestelmää selkeytetään ja yhdenmukaistetaan. Samalla maataloustuotantoa ollaan muokkaamassa ympäristöystävällisemmäksi - osin jopa pakkokeinoin.

talous
Lehmiä laitumella.
Olli Koski / YLE

Europarlamentaarikko Ville Itälä (kok.) vaatii Suomea luopumaan maatalouden erityistuista ja niiden yhdistämistä yhdeksi uudeksi tukimuodoksi. Itälän mielestä niin kutsutut 141- ja 142-tuet heikentävät Suomen neuvotteluasemaa, kun unionin yhteinen maatalouspolitiikka uudistetaan vuodesta 2014 eteenpäin.

Suomi on joutunut jo lukuisia kertoja puolustusasemiin erityisesti Etelä-Suomen tukialueen puolesta. Komissio on vaatinut sen purkamista perusteettomana vuosia, mutta toistaiseksi tuki on säilynyt.

Nyt komissiolla on viittä vaille valmiina ensimmäinen paperi tulevaisuuden maatalouspolitiikasta, jota ryhdyttäisiin noudattamaan vuoden 2014 alusta. Siinä punainen lanka on ennakkotietojen mukaan tukijärjestelmän selkeyttäminen ja yhdenmukaistaminen sekä maataloustuotannon muokkaaminen ympäristöystävällisemmäksi - osin jopa pakkokeinoin.

Parlamentin maatalousvaliokunnan ainoan suomalaisjäsenen, kokoomuksen Ville Itälän mielestä Etelä- ja Pohjois-Suomen erityistuet haittaavat Suomen etua neuvotteluissa. Hänen mukaansa tukijärjestelmä on keinotekoinen. Pohjois-Suomi sai tänä vuonna 335 miljoonaa ja Etelä-Suomi 87 miljoonaa euroa.

- Jossain kohtaa Suomea on raja, jonka toisella puolella naapuri saa enemmän ja toisella puolella vähemmän, Itälä sanoo.

Itälä yhdistäisi koko Suomen yhdeksi suureksi tukialueeksi.

Suomi on lähettänyt komissiolle kirjeen, jossa todetaan, että "Tavoitteena pitää olla jatkossa mahdollisimman yhtenäinen tukijärjestelmä, joka turvaa maataloustuotannon edellytykset myös Etelä-Suomessa pohjoisen tukijärjestelmää heikentämättä."

MTK haluaa säilyttää erityistuet

Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestön MTK:n Brysselin päälobbari, toimiston johtaja Tapio Kytölä sanoo, että Etelä-Suomen erityistuesta ei luovuta.

- Meille ei käy, että suomalaiset viljelijät saisivat vähemmän, Kytölä sanoo.

Yksi vaihtoehto on liittää erityistuet epäsuotuisille alueille maksettavan luonnonhaittakorvauksen piiriin, mutta sen taso on vaarassa leikkaantua, jos korvaus siirretään EU:n suoraan maksamien tukien piiriin.

Toinen uhka on perustulotuen, nykyisen tilatuen, aleneminen uudessa järjestelmässä, kun parlamentti ensi kertaa pääsee vaikuttamaan maataloussopimukseen, sanoo Itälä.

Anttila toppuuttelee Itälää

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) toppuuttelee Itälää. Anttilan mielestä eteläisen Suomen 141-tuen kohtalo selviää vasta, kun EU pääsee sopuun uuden maatalouspolitiikan päälinjoista. Anttila muistuttaa, että Suomen kannalta on oleellista, voidaanko luonnonhaittakorvauksilla eli LFA-tuella korvata jatkossa alenevaa 141-tukea.

- En kiirehtisi asioiden edelle. Haluan ensin nähdä, minkälainen ratkaisu tehdään, Anttila sanoo.

MTK:n laskelmien mukaan Suomi voisi pahimmillaan menettää 400 miljoonaa euroa vuodessa. Anttilan mukaan MTK:n uhkakuva perustuu todennäköisesti siihen, että tuet eivät olisi enää jatkossa yhteisrahoitettavia. Yhteisrahoitettava tuki tarkoittaa sitä, että Suomi saa itse maksaa kaksi kolmasosaa tuesta, kun EU maksaa siitä vain yhden kolmanneksen.

Anttila ei halua etukäteen spekuloida, miten tukien käy. Hän haluaa kuitenkin rauhoitella viljelijöitä ja lupaa, että mitään radikaaleja uudistuksia ei ole tulossa.

Komissio antaa ensimmäisen karkean uudistusesityksen maataloustuista ilman euromääriä ensi torstaina.

Lähteet: YLE Uutiset