Väitös: Kuntapalveluiden ulkoistaminen vasta alkutekijöissään

Kuntien ulkoistamista koskeva sääntely on liian hajanaista, todetaan lauantaina Tampereen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Sen mukaan ulkoistaminen on Suomen kunnissa vasta alkutekijöissään.

Kotimaa
Kuntien vaakunoilla koristeltu käytävä Suomen Kuntaliiton tiloissa Helsingissä.
Yle

Hallintotieteiden maisteri Mikko Komulainen tutki kunnallisoikeuden väitöstutkimuksessaan kuntien ulkoistamisen vaikutuksia ja rajoituksia. Yli puolet kunnista on ulkoistanut ainakin joitain toimintojaan. Ulkoistamista kuitenkin vasta opetellaan, sanoo Komulainen.

- Kun tarkastelin pohjoismaista kehitystä, niin siellä volyymit ja määrät ovat ihan toista luokkaa saman kokoisissa kaupungeissa.

Säädösviidakko vaikeuttaa

Kouvolan kaupungin tuotantojohtajana työskentelevän Komulaisen mukaan vaikeuksia tuottaa ulkoistamiseen liittyvä hajanainen sääntely.

Esimerkiksi palvelujen laatua ei ole säädöksissä täsmällisesti määritelty. Ulkoistamisen onnistumisen kannalta pitäisi päätöksentekijän hallita toistakymmentä eri säädöstä, Komulainen kuvaa.

- Lisääntyvä sääntely aiheuttaa sen, että kunnat ovat hyvin ahtaalla. Toisaalta talous täytyy olla tasapainossa ja siihen velvoittavia tai ohjaavia säädöksiä on, mutta toisaalta taas on lisätty erityislainsäädäntöä eli kyllähän kuntien liikkumavara on mennyt.

Ulkoistamalla 10 prosentin säästöjä

Eniten kunnat ovat ulkoistaneet erilaisia tukitoimintoja, mutta 2000-luvulla on ulkoistettu yhä enemmän myös sosiaali- ja terveyspalveluita.

Tampereen yliopistossa lauantaina väittelevä Komulainen arvioi, että tulevaisuudessa Suomen kunnat ulkoistavat entistä enemmän. Ulkoistamalla kunta voi saavuttaa enimmillään kymmenen prosentin säästöt.

- Suomessa liikutaan 2 - 10 prosentin välillä. Pääsääntöisesti suurimmat [säästöt] Suomessa ovat kymmenen prosentin luokkaa.

Lähteet: YLE Uutiset / Teemu Juhola