1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tiede

Tutkijat seuraavat mustan aukon syntyä reaaliajassa

Supernovasta SN1979C on tullut todennäköisesti musta aukko, päättelevät kolme yhdysvaltalaista tähtitieteilijää. Jos päätelmä pitää paikkansa, kyseessä on nuorin suhteellisen lähellä oleva musta aukko jota on seurattu alusta lähtien.

tiede

Tämä supernova eli tähden loppuräjähdys havaittiin maapallolla vuonna 1979, siitä lähteneen valon äkillisenä voimistumisena. Sen jälkeen kohdetta on seurattu maanpäällisillä ja avaruudessa olevilla teleskoopeilla eri aallonpituusalueilla.

SN1979C sijaitsee 50 miljoonan valovuoden päässä maapallolta galaksissa M100, eli räjähdys on tapahtunut oikeasti kauan sitten, vaikka tieto siitä on tullut maapallolle vasta nyt. Aiempien tutkimusten perusteella on päätelty, että kyseessä oli suurikokoinen, noin 20 auringon massan kokoinen tähti. Tähden ydinpolttoaineen loputtua se luhistui kasaan ja puhalsi lähtiäisiksi ulommat kerrokset ulospäin.

Lopputulos ei ole täysin varma

Tähtien loppuräjähdyksiä on monenlaisia ja niissä voi syntyä mustia aukkoja tai neutronitähtiä. SN1979C:n jälkeen on havaittu syntyvän monia mustia aukkoja, mutta niiden tuntomerkkinä on ollut erittäin voimakas gammapurkaus. SN1979C:ssa sellaista ei ilmeisesti ole tapahtunut. Teoreettisesti on ennustettu että useimmat mustat aukot syntyvät tähden ytimen luhistuessa kasaan ilman gammapurkauksia mutta niiden havaitseminen on hankalampaa kuin selvästi erottuvien gammapurkausten.

SN1979C:n räjähdyksessä syntyneen jäänteen luonnetta selvitettiin useiden teleskooppien röntgensäteilymittauksista vuosilta 1995 - 2007. Säteilyä on mitattu NASAn Chandra- ja Swift-satelliiteilla, ESAn XXM-Newton-satelliitilla ja saksalaisten operoimalla ROSAT-satelliittilla.

Säteily on pysynyt hyvin tasaisena vuodesta 1995 lähtien mikä sopii muutama vuosi sitten esitettyyn teoriaan, jossa supernovan tuloksena on nimenomaan musta aukko. Röntgensäteily syntyy mustaan aukkoon syöksyvästä aineesta, joka on peräisin joko kohdetta ympäröivästä supernovaräjähdyksen jäänteestä tai mustan aukon kanssa parin muodostavasta tähdestä.

Toinen mahdollinen selitys röntgensäteilylle on nopeasti pyörivä neutronitähti, josta sinkoaa korkeaenergisiä hiukkasia ulospäin. Myös nämä voisivat synnyttää havaitun kaltaisen röntgensäteilyn. Jos niin olisi, SN1979C olisi nuorin ja kirkkain esimerkki tämäntyyppisestä neutronitähdestä.

Tunnetuin tällainen kohde on Ravun tähtikuviossa oleva pulsari, jonka tuottanut räjähdys havaittiin maapallolla 950 vuotta sitten.

Se kummasta on kyse, selvinnee kunhan SN1979C:tä seurataan pidempään. Toistaiseksi mustaa aukkoa pidetään todennäköisempänä, tutkijat toteavat.

Lähteet: YLE Tiede

Lue seuraavaksi