Hyvä, paha antibiootti

Marraskuun 18. päivänä vietetään Euroopassa antibioottipäivää. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoa antibioottien käytöstä. Onko antibiootti sitten hyvä vai paha asia, siihen ei oikeastaan ole suoraa vastausta. Antibiootteja tarvitaan sairauksien hoitoon, mutta liiallisesti käytettynä niistä on haittaa.

Kuva: Ludovic Di Orio / Goodshot

Lääketieteen lisensiaatti, korva, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Elias Kivisaari on huomannut muutoksen ihmisten suhtautumisessa antibiootteihin. Aikaisemmin potilaat saattoivat olla pettyneitä, jos lääkäri ei määrännyt hoidoksi antibiootteja.

- Nykyään on melko tavallinen tilanne, että pienten lasten äidit ovat tyytyväisiä jos pääsee lähtemään vastaanotolta ja lääkäri toteaa ettei antibiootteja tarvita.

Määräämisessä problematiikkaa

Antibiootteja määrätään bakteerin aiheuttamaan infektiotautiin. Tänä päivänä on kuitenkin olemassa myös virusantibiootteja, joka on uusi asia, kertoo Elias Kivisaari.

- Nyt juuri on arvovaltaisesti todettu, että A-influenssaan tulisi ilmeisesti käyttää enemmän näitä viruslääkkeitä, varsinkin pikkulapsille. Nähtäväksi jää milloin se A-influenssaepidemia tulee. Ongelmana on A-influenssataudin kunnollinen toteaminen, pohtii Kivisaari antibioottien määräämisen problematiikkaa.

Turha käyttö ongelmana

Antibiootteihin liittyvä suurin ongelma on niiden turha ja liiallinen käyttö. 2000-luvun suurena ongelmana on, että vähitellen antibiootit tulevat käyttökelvottomiksi bakteerien kehittämän vastustuskyvyn vuoksi, selvittää Elias Kivisaari.

On olemassa laajakirjoisia antibiootteja ja kapeakirjoisia antibiootteja, kuten penisilliini. Laajakirjoisuutta voidaan pitää hyvänä asiana, jos ei tarkkaan tiedetä mistä basillista on kyse. Laajakirjoisia antibiootteja käyttämällä on mahdollisuus osua oikeaan ja saada tauti taltutettua.

- Laajakirjoisilla esiin tullut ongelma on, että bakteerit pystyvät kehittämään vastustuskykyä näille erilaisille lääkkeille. Silloin tulee vakava ongelma, kun syntyy bakteerikantoja, joihin ei enää tavalliset lääkkeet eikä merkillisemmätkään lääkkeet tehoa.

Bakteerikanta sekaisin jopa kuukausiksi

Antibiootti häviää elimistöstä, lääkkeestä riippuen, viikon parin sisällä. Sen sijaan antibiootit sekoittavat elimistön oman bakteerikannan usein kuukausiksi. Toisille tästä aiheutuu haittaa enemmän, toisille vähemmän. Usein antibiootit aiheuttavat ripulia, joka pahimmassa tapauksessa voi olla vaarallinen.

Elias Kivisaari pitää harmillisena, mikäli antibioottien haitat nousevat hyötyjä enemmän esille. Hän muistuttaa ettei ole kovinkaan pitkä aika siitä, kun ihmiset vielä kuolivat infektiotauteihin puuttellisen hoidon ja antibioottien puutteen vuoksi.