Aamun lehdet

Kuka elättää ja ketä, kysyvät aamun lehdet.

Kotimaa
sanomalehdessä näkyviä sitaatteja

Analyytikot povaavat Irlannin avunpyyntöä milloin tälle päivälle, milloin ensi viikolle. Irlanti itse vakuuttaa selviytyvänsä nykyeväillä ensi kesään, kertaa Turun Sanomat (siirryt toiseen palveluun) ja ymmärtää hyvin Irlannin vastenmielisyyden avunpyyntöä kohtaan.

”Jos päätösvaltaa annettaisiin ulkopuolelle, tietäisi se myös yhteisöverojen korottamista. Kilpailijoita matalampaa yhteisöveroa pidetään yhtenä selittäjänä Irlannin menestystarinassa.”

Irlantiin liittyvät spekulaatiot korostavat Turun Sanomien mielestä entisestään tarvetta EU:n laajuiselle finanssikriisin torjuntavälineistölle, julkisen talouden yhteisille pelisäännöille ja etenkin niiden noudattamiselle.

Yhden koon rahapolitiikkaa

Irlantilaiset pitävät tuskalla ansaittua itsenäisyyttään arvossa eikä etenkään Britannian eilinen avuntarjous nostattanut spontaaneja riemunkiljahduksia Dublinin kaduilla, toteaa myös Iltalehti (siirryt toiseen palveluun) ja arvelee, että Suomessa Irlannin asemaan on helppo samaistua.

Mitä tulee rahaliittoon, on sen ongelmaksi ”aivan oikein tunnistettu yhden koon rahapolitiikka, jota on vaikea yhdistää monenkirjavaan finanssipolitiikkaan. EKP:n ohjauskorko on lähes vuosikymmenen ollut liian matala Irlannin tarpeisiin. Se on edesauttanut kuplatalouden syntyä”.

Iltalehti on havainnut Suomessa pelonsekaisia tunnelmia sekä rahaliittouskovaisuuden hiipumista. ”Kukaan rehellisyyteen pyrkivä ei voi enää väittää, että Suomea monella tapaa muistuttava Ruotsi olisi kärsinyt euron ulkopuolella.”

Rahaliitosta eroaminen ei kuitenkaan ole realistinen vaihtoehto, ei myöskään Emu-alueen yhteinen finanssipolitiikka, joten vaihtoehdoksi meille jää keskittyminen oman talouden järkevään hoitoon. Iltalehden mielestä se tarkoittaa velanoton vähentämistä kulutusta leikkaamalla.

Eurosatu uhkaa päättyä sanoihin ”sen pituinen se”, maalailee Aamulehti (siirryt toiseen palveluun) . Rahaliiton alkuvaihe meni hyvin, mutta nyt yhteisvaluutta on alkanut rapistua sisältä, koska monissa maissa taloudenpitoa on hoidettu Aamulehden mukaan suorastaan rikollisesti.

”Kriisin vuoksi taivuttiin tinkimään jopa rahaliiton periaatteista. Se oli varsinainen taitekohta. Pelastusoperaatioille ja sääntöjen joustavalle tulkinnalle on poliitikkojen helppo keksiä perusteita. Tosiasiaksi jäi se, että kansalaisten rahoin turvattiin lähinnä pelureitten ja pankkien tilanne.”

Elatusapua edestakaisin

Suomenmaa (siirryt toiseen palveluun) on silmin nähden sydämistynyt Helsingin Sanomien eilisestä jutusta, jonka mukaan Helsinki elättää muuta maata. Suomenmaan mukaan Helsingin varallisuus syntyy paljolti muun maan kustannuksella, joten voidaan yhtä hyvin sanoa, että muu maa elättää Helsinkiä. Esimerkkinsä Suomenmaa ottaa maataloudesta.

”Niin valtion, järjestöjen kuin alan monen yrityksenkin keskuspaikat ovat pääkaupunkiseudulla, missä ei maataloutta harjoiteta. Helsingissä tehtävät työt koskevat muuta Suomea, Utsjokea myöten. Mutta Helsingissä asuvien verot menevät Helsingin hyväksi.”

Lehti muistuttaa köyhien kuntien kouluttavan lapsia, jotka myöhemmin muuttavat Helsinkiin. Kotikunnalle heistä on vain menoja, Helsingille tuloja. Perinnönjaossakin varallisuutta siirtyy maakunnista pääkaupunkiin.

Alueellistaminen alkutekijöissään

Pääkaupunkiseudun maksutaakan keventämiselle on olemassa yksinkertainen keino, huomauttaa Savon Sanomat (siirryt toiseen palveluun) . Siirretään valtion keskushallintoa määrätietoisesti maakuntiin. Mitä enemmän kuihdutettuihin maakuntiin saadaan työpaikkoja, sitä vähemmän ne tarvitsevat köyhäinapua.

”Maakunnat ovat tehneet voitavansa, jotta keskushallinnon alueellistumiseen saataisiin pontta ja vauhtia. Mikä on ollut pääkaupunkiseudun vastaus? Ankara vastustus kaikkia siirtohankkeita kohtaan.”

Lähteet: YLE Uutiset