1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Nato hyväksyi ohjuspuolustuksen Eurooppaan

Naton jäsenmaat ovat Portugalin huippukokouksessaan sopineet kehittävänsä ohjuskilven, joka suojaa sekä Naton eurooppalaisia jäsenmaita että Yhdysvaltoja. Ohjustorjuntajärjestelmään kuuluu Eurooppaan sijoitettava tutka ja torjuntaohjuksia. Natomaat hyväksyivät myös sotilasliiton uuden strategian.

Noin 50 valtionpäämiestä osallstuu sotilasliitto Naton jäsenmaiden kokoukseen Lissabonissa. Kuva: Rainer Jensen / EPA

Ohjuskilpihankkeen etenemisestä kertoi Yhdysvaltain presidentti Barack Obama Lissabonissa perjantai-iltana.

Nato-maat aikovat käyttää 200 miljoonaa euroa yhdistääkseen Euroopan maiden nykyiset ohjustorjuntajärjestelmät Yhdysvaltain järjestelmään.

Nato aikoo pyytää Venäjää mukaan ohjuskilpihankkeeseen, kun Nato-maat lauantaina tapaavat virallisesti Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin huippukokouksen yhteydessä.

-Odotamme yhteistyötä Venäjän kanssa myös tällä alueella, koska meillä on samanlaisia uhkia, Obama sanoi.

Uusi strategia ohjenuora Natolle

Nato hyväksyi huippukokouksessaan myös uuden strategian, joka luo suuntaviivat sotilasliiton toiminnalle alkavalla vuosikymmenellä. Nato säilyttää ydinpelotteen, mutta varautuu myös sopeutumaan uusiin turvallisuusuhkiin. Myös uuden strategian mukaan Naton jäsenmaat sitoutuvat puolustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutuvaa jäsenmaata.

Uusi strategia hyväksyttiin Naton 28 jäsenmaan huippukokouksessa Lissabonissa Portugalissa. Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen ei vielä perjantai-illan tiedotustilaisuudessa kertonut kovin yksityiskohtaisia tietoja uudesta strategiasta.

-Tämä on historiallinen hetki. Nato on vertaansa vailla oleva rauhan, turvallisuuden ja yhteisten arvojen yhteisö, mutta maailma on muuttumassa, Rasmussen totesi.

Vastuu vähenee Afganistanissa

Huippukokouksen tärkeimpiä asioita on vastuun luovuttaminen Afganistanin turvallisuudesta ulkomaisilta joukoilta Afganistanin hallitukselle.

Vastuun toivotaan siirtyvän vuoden 2014 loppuun mennessä, mutta vähittäin siirto alkaa todennäköisesti jo ensi vuoden alussa. Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen on kuitenkin sanonut, että liittoutuneet pysyvät Afganistassa niin kauan kuin on tarvetta.

Afganistan puhuttaa huippukokousta varsinkin lauantaina, jolloin myös Naton siviilikriisinhallintaoperaation osallistuvat maat ovat paikalla. Suomesta Afganistan-kokoukseen osallistuvat presidentti Tarja Halonen, ulkoministeri Alexander Stubb ja puolustusministeri Jyri Häkämies.

Huippukokousta puhuttaa myös 28-jäsenisen sotilasliiton tulevaisuus. Monet jäsenmaat rämpivät talousvaikeuksissa, mikä heijastuu Naton budjettiin.

Huippukokoukseen osallistuu myös Venäjän presidentti Dmitri Medvedev, mitä pidetään idän ja lännen suhteiden lämpenemisen merkkinä. Venäjä ja Nato suunnittelevat sotilasyhteistyönsä tiivistämistä.