Kosketus on vaikea ja etäinen asia

Pohjoissuomalainen ei turhia koskettele. Sukupolvien väliset kosketusmuistot ja -tavat eroavat kuitenkin paljon toisistaan. Oululainen kulttuuriantropologian professori Taina Kinnunen tutkii parhaillaan pohjoissuomalaisten ihmisten kosketushistoriaa.

Kotimaa
Lapsen käsi aikuisen kädessä
Erkki Suonio / Yle

Tutkimus sai alkunsa Kinnusen omista kokemuksista. Kun aiemmat sukupolvet olivat kosketuksissa luontoon, koskee nykypäivän ihminen kylmiä ja sileitä pintoja.

- Rupesin pohtimaan ihmisen elämänhistoriaa, ja sitä kuinka se kerrostuu kosketuksen kautta. Aloin ajatella mitä kaikkea isoisäni ja äitini kädet ovat heidän elämänsä aikana koskeneet verrattuna itseeni, professori kertoo.

Kinnunen uskoo, että kosketus muokkaa ihmistä läpi elämän. Aiemmat sukupolvet olivat paljon kosketuksissa luontoon, kun nykyään ihmiset koskevat sileitä, kovia pintoja.

- Tästä voisi löytyä selitys monille erityyppisille oireille, joita nykyaikana esiintyy paljon, Kinnunen pohtii.

Sota jätti jälkensä suomalaisiin

Pohjoissuomalaisessa kosketushistoriassa kulttuuriantropologian professoria kiinnostaa erityisesti vähäisen kosketuksen tausta.

- Meidän sotahistoriamme on jättänyt jälkensä meihin. Yhteisöllisyyteen tuli tuolloin särö, Kinnunen sanoo.

Taina Kinnusen työ on vasta alussa, mutta professorin lähtöolettamus pohjoisen ihmisen kosketuskäyttäytymisestä näyttää pitävän paikkansa. Muutamien haastatteluiden perusteella erityisesti iäkkäämmille miehille kosketus on vaikea ja etäinen asia.

- Eräs 60-vuotias mies muisteli kuinka isä löi ja äiti pesi saunassa pään. Vasta myöhemmin mies oppi toisenlaisen kosketuksen kielen. Hän halusi tietoisesti murtaa sukupolvien välisen kuilun omien lastensa kohdalla, Kinnunen kertoo.

Tutkimuksen on määrä valmistua parin vuoden sisällä. Projektiin kuuluu olennaisena osana myös se, että yhdessä Sibelius-akatemian muusikoiden kanssa kosketusmuistot käännetään lopulta ääneksi. Aistielämys kääntyy näin toisen aistin kielelle.

Lähteet: YLE Oulu / Anna Keränen