Johtaja viestii yhä vaikenemalla

Työssä jaksaminen ja työpaikkakiusaaminen ovat tänä syksynä nousseet otsikoihin. Ykkösaamun kolumnisti Jouko Marttila uskoo, että keskeinen syy työelämän ongelmiin on salailua ja vaikenemista suosivissa esimiehissä.

talous
Jouko Marttila
Jouko MarttilaOtto Peura

Wärtsilän vuorineuvos Ole Johansson kirjoitti hiljattain Kauppalehteen tärkeän joka käsitteli työssä jaksamista. Hänen mielestään pelottavan moni nuori ei usko jaksavansa työelämässä lähellekään normaalia eläkeikää ja yhä useammat keski-ikäiset uupuvat työssään. Näin siitä huolimatta, että suomalaiset ovat terveempiä ja elävät pidempään kuin koskaan ennen.

Johansson arvioi, että työssä uupuminen ja muut työelämän ongelmat liittyvät lähes aina johtamiseen tai sen puutteeseen. Yksi suurimpia syitä on virheellinen tai olematon esimiesviestintä.

Muutama päivä vuorineuvoksen kannanoton jälkeen Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA julkisti raporttinsa Siinä suomalaisesta työelämästä annetaan kokonaisuutena varsin lohdullinen kuva, mutta esimiestyössä ja työviihtyvyydessä on paljon parannettavaa.

Syksyn uutisointi kiusaamisesta Suomen Pankissa, suojelupoliisissa ja keskustan puoluetoimistossa ei ainakaan kannusta nuoria työelämään. Vielä vähemmän se, että kiusaamiseen ei puututa. Monessa organisaatiossa esimiehiä haukutaan avoimesti kahvikupin ääressä, mutta kiusaamisesta puhutaan yhä kuiskaten.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisista palkansaajista yli 40 prosenttia sanoo havainneensa työpaikkakiusaamista. Kiusaaminen johtaa pahimmillaan terveysongelmiin ja on yleinen syy työpaikan vaihtoon.

Kiusaamisesta vaikenemiseen taitaa liittyä vanha käsitys, että ongelmia ei ole, jos niistä ei puhuta. Näin uskottiin Hiihtoliitossa, kun doping kiistettiin kymmenen vuotta sitten. Sillä varmistettiin, että asia pysyy otsikoissa ehkä vielä seuraavat kymmenen vuotta. Vaalirahoitus nousi median kestosuosikiksi samalla taktiikalla.

Viranomaisviestinnällä näyttäisi olevan samansuuntaisia pyrkimyksiä. Maineenhallinta on nyt ensimmäistä kertaa mukana valtioneuvoston viestintäsuosituksessa. Sen mukaan valtionhallinnon on syytä olla aloitteellinen mielikuvien muokkaajana. Näin helposti puolueettomasta viestinnästä aletaan liukua kohti propagandaa.

Helsingin Sanomien mukaan jotkut ministeriöt kehottavat virkamiehiään puhumaan medialle kuin koululaisille ja välttämään kiusallisia aiheita. Mihinkähän ikäluokkaan virkamiesjohdon omat alaiset on laitettu sisäisen viestinnän ohjeissa? Puhukaa heille kuin esikoululaisille!

Kiusaamisesta ei tietenkään puhuta. Sehän vaikuttaa maineeseen ja työtyytyväisyyteen. Mutta kiusaamisesta vaikeneva tai sitä vähättelevä esimies ei osoita, eikä varsinkaan saa arvostusta. Pahinta tietysti, jos esimies on itse kiusaaja.

EVA:n raportin mukaan tulevaisuudessa tarvitaan esimiehiä, jotka osaavat kuunnella, keskustella ja antaa tilaa erilaisille näkemyksille. Tällä hetkellä suunta näyttäisi olevan jopa päinvastainen. Esimiesten ja alaisten väliset ristiriidat ovat viime vuosina lisääntyneet, mistä julkitulleet kiusaamistapaukset edustavat vain jäävuoren huippua.

Esimiestyö ratkaisee, mihin nuoret haluavat töihin. Työn sisällön merkitys suhteessa palkkaan on kasvanut. Työtehtävien ja työkavereiden jälkeen tärkein hyvään työpaikkaan liittyvä tekijä on juuri esimies. Hyvä esimies menee jopa urakehityksen ja palkan edelle.

Työssä jaksamiseen ja työkyvyn parantamiseen tähtääviin projekteihin on käytetty miljoonia. Huonot esimiehet ehtivät tuhota enemmän kuin näillä projekteilla rakennetaan.

EVA:n raportista käy ilmi, että kansainvälisesti vertailtuna suomalaiset yritykset hyödyntävät huonosti henkilöstön osaamista ja luovuutta. Pitäisi kuunnella, antaa vastuuta ja osoittaa luottamusta eli pitäisi osata viestiä.

Vuorineuvos sai verkossa aikaan vilkkaan keskustelun. Sen sisällön voisi hyvin kiteyttää kommenttiin, jossa todettiin seuraavasti:

"Johtajan tulee näkyä, kuulua ja ennen kaikkea myös kuunnella sekä olla kiinnostunut alaistensa tekemisestä, ideoista ja jaksamisesta. Työhönsä tyytyväinen alainen osaa ja myös uskaltaa kertoa työhön liittyvistä ongelmista, eikä vain pyri piilottelemaan niitä."

Kerro ja käske -kulttuurista on aika siirtyä kysy ja kuuntele -johtamiseen.

Lähteet: Jouko Marttila, YLE Radio 1:n Ykkösaamun kolumnisti 23.11.2010