Yhä useampi vaihtaa nimeään

Nimenmuutokset yleistyvät, kertovat Väestörekisterikeskuksen tiedot. Hakemuksen vaativat sukunimenmuutokset ovat lisääntyneet viime vuosina parilla sadalla vuosittain. Viime vuonna sukunimeään vaihtoi noin 4 600 ihmistä, kun vielä vuonna 2007 tehtiin noin 3 500 sukunimenmuutosta.

Kotimaa
Yhdistelmäkuva Emil Wikströmin veistoksesta, joka esittää  Johan Vilhelm Snellmania sekä Snellmanin nimikirjoitus.
Yle Uutisgrafiikka (Jouko Keski-Säntti / Suomen Hypoteekkiyhdistys sekä Touko Yrttimaa / Yle)

Etunimeään muutti puolestaan hakemuksen kautta viime vuonna lähes 400 suomalaista, kun viisi vuotta aiemmin etunimenmuutoksia rekisteröitiin noin 250.

Tämän lisäksi etu- ja sukunimensä voi muuttaa joissakin tapauksissa pelkällä ilmoituksella maistraattiin, esimerkiksi, jos haluaa ottaa ennen avioliittoa käytetyn nimen takaisin avioeron jälkeen.

Jokainen sukunimi on suojattu

Sukunimensä voi vaihtaa vain sellaiseen nimeen, joka ei ole kenelläkään käytössä tai joka on ollut omalla suvulla tai suvun esivanhemmilla virallisessa käytössä. Hakemuksen kautta voi saada vielä isovanhempien isovanhempien nimen, eli sukupussa voi mennä viidenteen polveen asti.

Nimilautakunnan sihteerin Juhani Ketomäen mukaan puheet erikseen suojatuista sukunimistä juontaa juurensa menneisyydestä, sillä pian 30 vuotta voimassa olleen nimilain mukaan jokainen käytössä oleva sukunimi on suojattu.

Esimerkiksi sukunimeä Virtanen ei voi ottaa käyttöönsä ihminen, jonka suvusta kyseistä nimeä ei löydy.

Oma sukunimi säilyy entistä useammin

Avioliittoon mentäessä oman sukunimen säilyttäminen on yleistynyt tasaisesti parissakymmenessä vuodessa. Viime vuonna avioituneista lähes neljännes säilytti oman sukunimensä.

Vielä 1990-luvun alussa vain noin joka kymmenes vihityistä säilytti oman nimensä.

Miehet ottavat vaimon sukunimen edelleen hyvin harvoin. Viime vuonna noin 1,6 prosenttia pareista otti naisen sukunimen avioituessaan.

Etunimikäytäntö vapautuu

Etunimissä käytäntö on vapautunut, sanoo nimilautakunnan sihteeri Juhani Ketomäki. Jos maistraatti on epävarma nimen sopivuudesta, se voidaan lähettää nimilautakunnan arvioitavaksi.

- Nykyään vain harva etunimi hylätään lautakunnassa, ehkä yksi tai kaksi kymmenestä, sanoo Ketomäki.

Nimen pitäisi kuitenkin sopia suomen kieleen. Ketomäen mukaan esimerkiksi paljon vierasperäisiä kirjaimia sisältävää nimeä pitäisi välttää.

Nimilautakunnan tietoon ei ole tullu yhtään tapausta, jossa lapselle ei ole annettu nimeä lainkaan.

Lapselle pitäisi ilmoittaa nimi kahden kuukauden kuluessa syntymästä. Jos nimeä ei kuulu maistraattiin, lähetetään muistutus.

- Jos nimeä ei kehotuksista huolimatta annettaisi, ääritapauksessa lapsi otettaisiin huostaan, sosiaaliviranomaiset antaisivat nimen ja sen jälkeen huostaanotto purettaisiin, Ketomäki sanoo.

Lähteet: Elina Päivinen / Yle Ajantasa