Brändityöryhmä: Lisää luomua ja järvet juomakelpoisiksi

Suomen maabrändivaltuuskunta esittää, että Suomi profiloituisi maailman ongelmien ratkaisijana, jonka erikoisaloja ovat toimivuus, luonto ja koulutus. Ryhmä muun muassa haluaa Suomen vesistöt juomakelpoisiksi vuoteen 2030 mennessä.

talous
Järvimaisema.
YLE / Kalle Heikkinen

Valtuuskunnan mukaan Suomen vahvuusalueet ovat kyky neuvotella, kyky tarjota puhdasta vettä ja ruokaa sekä hyvä opetus ja opettajat. Valtuuskunnan puheenjohtaja Jorma Ollila sanoo, että suomalaiset erottaa muista kansakunnista tietty ratkaisukeskeinen tapa toimia.

- Asioiden ympärillä ei jauheta pitkään, vaan nimenomaan halutaan tehdä, sanoo Ollila.

Ryhmän mielestä Suomen kannattaa profiloitua muun muassa juomakelpoisella vedellä. Raportti esittää, että Suomi ryhtyy toimenpiteisiin, joilla valtaosasta maan vesistöistä saadaan juomakelpoisia vuoteen 2030 mennessä.

- Olisimme esimerkkimaa siinä, miten hoidamme vesistöjä, Ollila sanoo.

Valtuuskunta esittää myös, että luomuruuan osuus suomalaisesta maataloudesta olisi vähintään puolet vuoteen 2030 mennessä.

Ulkoministeri Alexander Stubb asetti syyskuussa 2008 Suomen maabrändin kehittämiseksi valtuuskunnan, jonka puheenjohtajaksi kutsuttiin Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Mukana oli 20 yhteiskunnan eri alojen edustajaa.

Valtuuskunnan kahden vuoden työhön perustuva raportti julkistettiin torstaina Helsingissä Torpparinmäen peruskoululla.

"Ei mikään kunnanjohtajan pönötysraportti"

Ollilan mukaan Suomen maabrändin luovat yhdessä kaikki suomalaiset.

-Valtuuskunta ei tee Suomesta vahvaa maabrändiä, mutta jos me koko kansa haluamme sen tehdä, meillä on siihen hyvät mahdollisuudet, hän sanoo.

Ulkoministeri Alexander Stubb luonnehti raporttia briljantiksi. Se on hänen mukaansa perusteellinen ja yllätyksellinen.

-Tämä ei ole mikään pönötysraportti, jonka kunnanjohtaja tuo viirin kanssa jollekin delegaatiolle, hän kuvailee.

Stubb uskoo, että raportti on esimerkki muille maille, jotka yrittävät rakentaa omaa brändiään.

- Olen varma, että meillä suomalaisilla on vahvuuksia juuri niillä alueilla, joilla niitä juuri nyt tarvitaan.

Raportissa annetaan 34 tehtävää eri tahoille, niin ministeriöille, yrityksille, kunnille ja järjestöille kuin yksittäisille ihmisillekin. Ollilan mukaan tavalliset ihmiset tulivat usein kysymään, miten he itse voisivat toimia.

- Eräs isoäiti tuli kysymään, mitä minä voin tehdä. Sieltä löytyy tehtävä myös isoäideille, Ollila sanoo.

Lähteet: YLE Uutiset / Heta Lievonen