Kilpirauhanen voi olla syy outoihin oireisiin

Eräiden arvioiden mukaan jopa 400-500 000 suomalaista kärsii jonkinlaisista kilpirauhasperäisistä oireista. Moni oireilee tietämättään ja saa syö jopa masennuslääkkeitä vaivoihinsa. Yleisin vaiva on kilpirauhasen vajaatoiminta.

kilpirauhanen
Kuvassa kilpirausalääkepurkki ja pillereitä sen edessä.
Anssi Leppänen / Yle

Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleinen vaiva. Sairauden toteaminen on kuitenkin hankalaa, kun oireet ovat niin moninaiset. Kun sairaus kehittyy vähitellen, oireisiinkin tottuu. Kilpirauhasliiton järjestöpäällikkö Asta Tirronen luettelee joitakin: poikkeuksellisen voimakas väsymys, kuivahko iho, hiustenlähtö, palelu jopa kesähelteellä, lihas- ja nivelsärky, ummetus, apeus, masennus, unihäiriöt.

Kilpirauhasvaivojen yleisyyden tunnistaa myös kilpirauhassairauksiin perehtynyt lääkäri (LL) Ulla Slama.

- Kilpirauhassairaudet ovat yleisempiä kuin me tiedämme.

Slama myös toteaa kilpirauhaspotilaan usein huomaavan sairauden vaikutuksen vasta sitten, kun hoito on aloitettu ja elämänlaatu on jo parantunut.

Asta Tirronen harmittelee, että terveydenhuoltohenkilökunta ei nykyisin tunnista tautia ainakaan niin, että jokaiselta sitä tarvitsevalta otettaisiin kilpirauhaskoe. Kun kilpirauhasen ongelmat alkavat usein juuri keski-ikäisellä naisella, terveydenhuoltohenkilökunnan kannattaisi Tirrosen mielestä aina ottaa kilpirauhaskoe, kun keski-ikäinen asiakas valittelee outoja oireita.

- Tämä nimenomaan yleistyy keski-iässä ja naisilla, muistuttaa Asta Tirronen.

Potilasjärjestössä tiedetään, että potilaille on kirjoitettu dementia- ja masennuslääkkeitä turhaan. Myöhemmin on sitten ymmärretty ottaa pieni verikoe, josta vaivojen todellinen syy on selvinnyt. Eikä verikoekaan aina kerro koko totuutta.

Asta Tirronen toteaa, että hänelle tulee päivittäin puheluita, joissa henkilö valittaa, ettei lääkäri ota vakavasti, vaikka oireet ovat päällä. Tyroksiinitason viitearvojen sisällä onkin iso vaihteluväli. Toiselle tietty taso tuo hankalia vaivoja, toiselle ei.

Ei synny elämäntavoilla

Kilpirauhasvaivoista kärsivälle on huojentavaa kuulla, että kilpirauhassairaus ei synny huonoilla elämäntavoilla. Sairauden syitä ei tosin perin juurin tiedetä. Yleensä sairauden puhkeamisen taustalla on jonkinlainen tulehdus, jolloin elimistö käynnistää vasta-ainetuotannon, ja oma keho hyökkää omia kudoksia vastaan. Sairaus kulkee kuitenkin ainain osittain suvussa eli on koodattuna geeneihin.

Vajaatoimintaa sairastavan elämänlaatua pystyy kohentamaan lääkityksellä. Säätäminen on yksilöllistä ja voi kestää vuosikausia. Toiselle löytyy hyvä hoito heti.

- Aloitetaan yleensä pienellä tyroksiiniannoksella. Annosta listään 4-6 viikon välein ja seurataan potilaan tilaa. Lopullinen ylläpitoannos vaihtelee yksilöstä toiseen, toteaa Ulla Slama.

Eräiden arvioiden mukaan jopa 400-500 000 suomalaista saattaa sairastaa kilpirauhassairauksia. Kilpirauhanen saattaa ongelmoida myös liikatoimintana. Kelan mukaan liikatoimintaa sairastaa Suomessa viitisen tuhatta henkilöä. Kilpirauhasen vajaatoimintaa on diagnosoitu noin 220 000 suomalaisella.

- Se 220 000 on KELAn tilaston mukainen luku henkilöistä, jotka saavat lääkitystä vajaatoimintaa, selittää Tirronen toisistaan eroavia lukuja.

Diagnosoitujen tapausten lisäksi vajaatoiminta voi olla piilevänä, niin että vasta-aineita on veressä, mutta laboratoriakokeissa tulos on sellainen, ettei sitä vielä oikopäätä luokitella vajaatoiminnaksi.


Artikkelin lähteenä on käytetty Asta Tirrosen haastattelua YLE Radio Keski-Pohjanmaassa ja Ulla Slaman luentoa Kokkolassa 23.11.2010

Lähteet: YLE Keski-Pohjanmaa