1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Suomenruotsalaiseksi pääsee nyt helposti nettilomakkeella

Ruotsinkielinen radiokanava YLE Radio X3M on avannut Internetiin sivun, jonka kautta voi vaihtaa kulttuurisen identiteettinsä suomenruotsalaiseksi. Hurriksi.fi -sivu palvelee selvällä suomen kielellä och samma på svenska. Ruotsinkieliseksi alkavalle pakkoruotsi on enää muisto vain.

Kuva: Tiiina Jutila / YLE

Kieli on osa ihmisen kulttuurista identiteettiä, mutta postmodernissa tai peräti post-postmodernissa maailmassa identiteetin voi vaihtaa itselleen sopivaksi – tai pitää yllä useita identiteettejä.

Suomenruotsalaiseksi voi nyt alkaa helposti, täyttämällä asiaankuuluvan lomakkeen Internetissä. Tosiasiassa kysymys on maistraatin kautta viranomaisille tehtävästä korjauksesta omiin tietoihinsa, joihin on kirjattu muun muassa henkilön äidinkieli.

Äidinkielestä on viime aikoina tullut maassamme kulttuurisen ohella varsin poliittinen kysymys. YLE Radio X3M ("ekstrem", äärimmäinen, Ylen suomenruotsalainen nuorisokanava) halusi tuoda villinä vellovaan pakkoruotsikeskusteluun positiivisen ulottuvuuden, jonka taustalla on vahva itseironia.

– Pakkoruotsista eroon pääseminen ei ole ainoa hyöty äidinkielen vaihtamisesta, kertoo Radio X3M:n kanavapäällikkö Alex Fager – suomeksi.

– Totesimme toimituksessa tätä ideoidessamme, että etuja ovat myös muun muassa ohuempi sanomalehti aamukahvipöytään, Maamme-laulu alkuperäiskielellä ja yleensäkin parempi ja onnellisempi elämä.

Lehden lukemiselta säästyvän ajan voi käyttää esimerkiksi apurahojen hakemiseen avokätisiltä suomenruotsalaisilta säätiöiltä.

Hupaisan otteen lisäksi kampanjan ideoineet toimittajat haluavat muistuttaa, että Suomessa on perustuslaillinen oikeus saada viranomaisinfoa ja palvelua – myös ruotsiksi. Kieltä osaamaton viranomainen ei voi palvella kansalaista tämän äidinkielellä.

Nettilomake on viime aikoina osoittautunut suosituksi keinoksi osallistua.

– Sen sijaan että esimerkiksi eroaisi kirkosta netissä, ihmiset ovat tervetulleita liittymään suomenruotsalaiseen yhteisöön, toteaa Alex Fager.

Suomi-ruotsi-yhdistelmä virallisesti kielletty

YLE Uutiset huomasi äidinkielen vaihtolomakkeella ongelman, johon viranomaiset joutuvat nyt tarttumaan.

Väestörekisterikeskuksen laatimalla lomakkeella todetaan, että äidinkieleltään muut kuin suomen- tai ruotsinkieliset voivat halutessaan valita asiointikielekseen jomman kumman kotimaisista kielistämme. Valinta on lomakkeen mukaan vapaaehtoinen.

Lomake ei kuitenkaan tallentunut, mikäli kohtaan ei valinnut mitään. Niinpä taustaltaan suomenkielinen henkilö päätti varmuuden vuoksi valita asiointikielekseen suomen, vaikka oli juuri ilmoittautunut äidinkieleltään ruotsinkieliseksi. Ajatuksena oli, että mikäli niin ei voi tehdä, lomake ei edelleenkään tallennu.

Lomakkeella tällainen niin sanottu kaksikielisyys kuitenkin meni läpi. Väestörekisterikeskuksen kehityspäällikkö Kaj Välimäki totesi YLE Uutisille, että lomake on siltä osin virheellinen, sillä tarkoitus on, että mikäli henkilö on äidinkieleltään suomen- tai ruotsinkielinen, asiointikieli on sama kuin äidinkieli.

Valtioneuvoston asetuksessa väestötietojärjestelmästä (siirryt toiseen palveluun) todetaan pykälässä 17:

"Äidinkieli ja asiointikieli: Väestötietojärjestelmään talletetaan rekisteröinnin kohteena olevan henkilön ilmoituksen perusteella tiedot äidinkielestä ja asiointikielestä, suomesta tai ruotsista, jos kumpikaan näistä ei ole henkilön äidinkieli."

Sähköistä lomaketta täytyy siis muuttaa. Mutta vaikka kaksikieliseksi rekisteröityminen ei suomen ja ruotsin osalta onnistu, pitää viranomaisten käytännössä osata palvella asiakasta molemmilla kotimaisilla.