Yhä useampi aviopari säilyttää omat sukunimensä

Yhä useampi säilyttää oman sukunimensa naimisiin mentyään. Myös miehet ottavat vaimon sukunimen hieman aikaisempaa useammin. Kuitenkin edelleen suurin osa naisista ottaa miehen sukunimen avioliiton myötä.

Kotimaa
Miehen ja naisen kädet päällekkäin kukkakimpun päällä. Sormissa vihkisormukset.
Brand X Pictures

Daniel Gordin ja Emilia Katara solmivat perjantaina avioliiton Helsingin maistraatissa. Liiton myötä Emilia otti miehensä sukunimen, kuten Suomessa suurin osa aviopareista tekee.

- En itse asiassa vaikuttanut nimen valintaan mitenkään. Vaimo halusi vaihtaa nimeä, kertoo Daniel Gordin.

- Halusin olla saman niminen kuin mieheni, perustelee Emilia Gordin.

Koulutus lisännyt oman sukunimen arvostusta

Vielä ennen 1980-luvun puoliväliä laki määräsi Suomessa, että naisen täytyy ottaa avioliitossa miehen sukunimi. Vaikka sen jälkeen nimen valinta on ollut vapaata, useimmat perheet ovat valinneet miehen sukunimen.

Nyt tilanne on alkanut muuttua. Lähes joka neljäs aviopari pitää entiset nimet ja hieman entistä useampi mies rohkenee ottaa vaimon sukunimen.

- Oman sukunimen käyttö on lisääntynyt. Se on ollut sellainen kasvava trendi, kertoo nimistöntutkija Sirkka Paikkala Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta.

Yksi syy oman sukunimen pitämiseen on oma ura ja nimen tunnettuus.

- Koulutuksen lisääntyminen on ollut yksi syy siihen, että oma sukunimi mielellään säilytetään, sanoo Paikkala.

Myös Emilia Gordin sanoo miettineensä, että tunnistavatko ihmiset hänet uudella nimellä.

- Luulen kuitenkin, että uusikin nimi tulee tutuksi monille melko nopeasti, hän arvelee.

Nykyään muodostetaan myös uusionimiä

Vaikka Suomessa miehen sukunimen ottaminen on vielä monille itsestään selvyys, muissa Pohjoismaissa tilanne on toinen.

- Vaikkapa Norjassa on avioliittoa solmittaessa erikseen ilmoitettava jos haluaa ottaa miehen sukunimen. Se on lain mukaan pikemminkin normaalia, että itse kukin säilyttää oman sukunimen, kertoo Paikkala.

Nimistöntutkija itse toivoo, että jokainen pitäisi avioliitossakin oman nimensä, tai ainakin pari valitsisi sukunimistä harvinaisemman. Siten nimet säilyisivät paremmin Suomen historiassa. Vaihtoehtona on nykyään myös keksiä naisen ja miehen sukunimistä muodostettu uusionimi, joka täytyy hyväksyttää nimilautakunnassa.

- Se on uusi ilmiö, joka on nyt tullut. Uusionimiä muodostetaan muutamia kymmeniä vuosittain ja ne ovat usein olleet hyvin onnistuneita, Paikkala mainitsee.

Jokaisella on kuitenkin omat perusteensa valitsemalleen nimelle. Emilia Gordin sanoo, ettei hän edes harkinnut oman nimensä pitämistä.

- Ehkä sitten kuuluu enemmän yhteen, kun on sama sukunimi, hän miettii.

Lähteet: YLE Uutiset / Anne Pirskanen