Missä koristeltiin ensimmäinen joulukuusi?

Riika on julistautunut maailman joulupääkaupungiksi. Uhkeaa titteliä perustellaan sillä, että maailman ensimmäinen joulukuusi koristeltiin kaupungissa tasan 500 vuotta sitten.

Ulkomaat
Jouluvartija.
Risto Vuorinen

Latvian pääkaupungissa alkoi tulevan joulun juhlinta tänä vuonna poikkeuksellisesti jo kesäkuussa. Vanhan kaupungin torille koristeltiin alkukesän värikkäin kukkaisin joulupuu juhlamenoin.

Paikalle sattuneet matkailijat hieraisivat kesähelteellä silmiään mutta huomasivat pian osallistuvansa piiritanssiin värikkään puun ympärillä. Kaupungin kulttuuritoimen edustaja piti lyhyen puheen, jossa hän julisti Riian olevan tästä lähtien maailman joulupääkaupunki.

– Ohohh – onpas täkäläisillä otsaa, tokaisi tapahtumia sivusta seurannut suomalainen.

Mustapäiden veljeskunta

Kun Riian kulttuuri- ja matkailuviranomaisilta kysyy perusteita melko haastavalle julistukselle, putoilee niitä kuin apteekin hyllyltä.

– Perimätiedon ja arkeologisten löytöjen perusteella Riian Mustapäiden talon edustalle pystytettiin makeisin ja lipuin koristeltu joulukuusi vuonna 1510, sanoo Riian matkailutoimiston virkailija Matar Shuskevitsha.

- Se oli maailman ensimmäinen koristeltu joulukuusi. Maailmalle levinnyt perinne sai alkunsa täältä.

Myös hän on saanut perustella viime kuukausina kerran jos toisenkin riikalaisten räväkkää vetoa omia itselleen joulukuusi-idea.

Kunnia ensimmäisestä joulukuusesta kuuluu kiistatta tuonaikaiselle kauppiaiden ja kisällien veljeskunnalle, Mustapäiden veljeskunnalle. Varakas Riian veljeskunta rakennutti itselleen kaupungin komeimman talon,jossa järjestettiin ylitsevuotavia juhlia.

Juhlista jaloin olivat jouluun liittyvät riennot, joka käynnistyivät ennen joulua ja päättyivät vasta laskiaisena. Vuonna 1510 joulua juhlistamaan oli talon edustalle pystytetty koristeltu kuusi, joka poltettiin poroksi joulun ajan päätteeksi. Kuluvan juhlavuoden viralliseen joulukuuseen sytytettiin valot sunnuntaina 28. marraskuuta Mustapäiden majan edustalla.

Joulukuusesta matkailuvaltti

Perimätiedon sanoma on valjastettu Latviassa palvelemaan täysin palkein maan kehittyvää matkailua. Riikaan myydään joulupääkaupunkimatkoja. Joulukuusi-idean ympärille on rakennettu konsertteja ja muita tapahtumia. Kaupungin keskusgalleriassa voi tutustua satoja vuosia sitten joulukuusissa käytettyihin koristeisiin.

Tosin näyttelyn vanhimmatkaan koristeet eivät ole läheskään joulukuusiperinteen ikäisiä. Näyttelyn vanhin joulukuusen koriste on peräisin 1700-luvun puolivälissä tehty lasinen pallo metalliripustimineen. Varsinaisia todisteita maailman ensimmäisestä joulukuusesta eivät latvialaiset ole kuitenkaan asettaneet julki.

Koska joulukuusiperinne on levinnyt Latviasta vuosisatojen kuluessa eri puolille maailmaa, Riika on halunnut esitellä tänä jouluna myös joulukuusien kansallisia koristeluperinteitä. Riian Wohrmannin puistossa ovat arvioitavina joulun alla kymmenien eri maiden perinnekuuset. Ja luonnollisesti Latvian posti myy merkkivuotta juhlistavia joulupostimerkkejä.

Tallinnassa hymyillään

Tieto Riian julistautumisesta maailman joulupääkaupungiksi yllätti täysin mm. Viron taiteen historioitsijan Jüri Kuuskemaan. Hän on jo sukunimeään ”Kuusimaa” myöden kuusiperinteen asiantuntija. Latvialaisten yllätysveto hymyilyttää erityisesti siksi, että Kuuskemaa selvitti jo yli 20 vuotta sitten Tallinnan joulukuusiperinteen syvät synnyt.

Virossa säilyneiden asiakirjojen mukaan Tallinnan raatihuoneen torilla ihmeteltiin koristeltua joulukuusta jo 69 vuotta aiemmin kuin naapurimaan pääkaupungissa Riiassa. Virossa muuten julkaistiin postimerkki Tallinnan joulukuusiperinteen 550-vuotisen taipaleen kunniaksi juuri Jüri Kuuskemaan aloitteesta vuonna 1991, eli Viron uudelleen itsenäistymisvuotena.

Juomingit ja kuusenpoltto

Kuuskemaan mukaan myös Tallinnan ensimmäisen joulukuusen pystytti Mustapäiden veljeskunta. Kuusi kannettiin veljeskunnan talon edustalta raatitorille juhlallisin menoin. Keskiaikaisista joulumenoista on säilynyt kuvauksia mm. Liivimaan kronikassa, joka julkaistiin vuonna 1578. Joulun aika oli melkoisten juominkien ja tanssiaisten aikaa. Iltaisin kauppojen henkilökunta kokoontui tanssimaan kuusen ympärille. Juhlien lopuksi kuusi liekehti ja luovutti elävän valonsa pimeään yöhön.

Säilyneissä asiakirjoissa on maininta, kuinka jo vuonna 1441 Tallinnan raatihuoneen torille kannettiin koristeltu puu. Se tuotiin Tallinnan Pitkältä kadulta Mustapäiden talolta.

- Mitä puuta mahdettiin kantaa? Jos ajattelemme perinnettä, josta tuli myöhemmin käytäntö, ei se voinut olla mikään muu kuin joulupuu, perustelee historioitsija Kuuskemaa.

Tsaarikin kantoi joulukuusta

Perimätietona liikkuu myös tarina, jonka mukaan itsensä tsaari Pietari ensimmäinen osallistui henkilökohtaisesti Tallinnan joulukuusen kantamiseen. Tsaari tuli tarkastamaan Tallinnaa sen valloituksen jälkeen ja vieraili luonnollisesti myös Mustapäiden talossa.

Perimätiedon mukaan Pietari ensimmäinen osallistui vuoden 1711 joulupuun kantoon omalla, tsaarillisella olkapäällään. Kerrotaan, että tsaarin kantaessa kuusta, tanssi osa veljeskunnan jäsenistä piiritanssia kuusen ympärillä. Kuusi nostettiin pystyyn musiikin kaikuessa raatitorilla.

Kuuskemaan mukaan Tallinnan ensimmäisistä joulukuusista on dokumentoitua tietoa mm. Hampurissa säilytettävässä Tallinnan Mustapäiden veljeskunnan arkistossa. Niiden sivuilta selviävät mm. jo varhain laaditut säännöt, joiden mukaan esimerkiksi joulujuhlien juomapuoli pitää järjestää. Säännöissä mainitaan myös joulupuu, joka piti koristella tietyllä tavalla mm. soihduin. Maininta on myös siitä, paljonko koristelijoille on maksettava työstä.

Roomalaista lainaa

Jüri Kuuskemaa muistuttaa, kuinka auringon syntymäpäivän juhlaa vietettiin jo vanhan roomalaisen perinteen mukaan joulukuun 25. päivänä. Silloin temppelit koristeltiin palmunoksin.

- Tästä syntyi myöhemmin kristityille ajatus viettää Jeesuksen Kristuksen syntymäpäivää. Vuonna 356 päätettiin virallisesti, että tuota päivää juhlistetaan koristelemalla kirkot.

Itämeren suomalaisten uskossa kuusi tarkoitti elämän puuta. Sehän ei pudota lehtiään. Kuusen polttaminen on vanha, muinaisaikainen sekä kristillinen että pakanallinen tapa. Se torjuu pahuutta ja tukee auringon pääsyä niskanpäälle.

- Kun aurinko oli tuohon aikaan hyvin matalalla, pelkäsivät ihmiset auringon olevan sairas ja että se saattaisi sammua. Ikuisen pimeyden ja kylmyyden pelossa pantiin myös joulukuuset palamaan, selittää Kuuskemaa.

Riika voitti 1-0

Vaikka Jüri Kuuskemaa pystyy hymyilemään Riian julistukselle joulun pääkaupungiksi, sapettaa häntä se, ettei Tallinnassa keksitty samaa ideaa. Puhuvathan tosiasiat hänen mukaansa sen puolesta, että joulukuusiperinne on Tallinnassa vanhempi kuin Riiassa.

Historioitsija kuitenkin tunnustaa, että 1400-luvun puolelle menevien tapahtumien täsmällistä todenperäisyyttä on mahdoton selvittää. Samalla hän vinoilee suomalaisten jouluisen ylpeydenaiheen historialliselle todenperäisyydelle.

- Suomen joulupukki voisi tulla edelleen ensin Tallinnaan ja mennä vasta sitten etelämmäs Riikaan. Onhan nimittäin tosiasia, että Tallinnassa oli se maailman ensimmäinen joulukuusi.

- Ja kaikkihan tietävät myös sen, että Suomessa elää se maailman vanhin joulupukki, jonka muinaiset vaiheet on dokumentoitu valokuvin ja asiakirjoin, ratkeaa Kuuskemaa hyväntuuliseen nauruun.

Lähteet: YLE Uutiset / Risto Vuorinen, Tartto