Lentoemännän tienesti syntyy haittalisästä

Tiistaina alkaneen lentoemäntien ja stuerttien lakon taustalla on pääasiassa kiista vapaapäiväjärjestelmän muuttamisesta. Minkälaisia matkustamohenkilökunnan työpäivät oikein ovat? Ylen aikainen kysyi sitä alan ammattilaiselta.

Kotimaa
Lentoemäntä tarjoilee matkustajille lentokoneessa matkan aikana.
Touko Yrttimaa / YLE

Lentoemäntä Thelma Åkers astui haaveammattiinsa 1983. Nykyään hän toimii Suomen lentoemäntä- ja stuerttiyhdistyksen puheenjohtajana ja on saanut viime päivinä kertoa useaan otteeseen uutisille näkemyksiään matkustamohenkilökunnan työn luonteesta.

Åkers on sanonut muun muassa, ettei henkilökunnan työtä pysty nykyisestä enää tehostamaan, sillä koneessa tehdään yhä enemmän palvelutehtäviä, joita ennen on tehty maassa.

Työantaja on ilmoittanut, että se haluaa esimerkiksi lyhentää kaukolentojen jälkeisiä palautumisvapaita. Esimerkiksi vapaapäivän määritelmä muuttuisi 36:sta 24:ään tuntiin ja kaukolentojen palautumisaikoja muutettaisiin.

Työntekijäpuolen mukaan pitkien työpäivien ja aikaero- ja kaukolentojen jälkeiset vapaat eivät nykyiselläänkään riitä työstä toipumiseen.

Kuinka pitkiä teidän palautumisvapaanne oikein ovat?

Lepoaika kaukokohteessa on minimissään 23 tuntia. Tyypillisesti esimerkiksi näin on Kiinassa ja Japanissa, jonne lennetään 8-9 tuntia. Sitten jos on kohde, jonne lennetään kauemmin, lepoaika on pidempi. Esimerkiksi Hong Kongissa, jonne lennetään 12 tuntia, lepoaika on 2 päivää.

Kuinka pian kaukolennon jälkeen lennetään seuraava keikka?

Kaukolennon jälkeen on yksi palautumispäivä ja sen jälkeen kaksi normaalia kuukauteen kuuluvaa vakiokiintiön vapaapäivää. Kolmannen päivän jälkeen lentoemäntä tai stuertti voi lähteä Euroopan tai kotimaan lennolle. 8-10 päivän kuluttua voi jälleen lähteä aikaerolennolle. Näin on siis, mikäli noudattaa työehtosopimuksen työaikamääräyksiä. Mutta niistä voi toki poiketa.

Miksi tauko on niin pitkä? Eikö lentoemäntä voi halutessaan heti porhaltaa takaisin Kiinaan?

Kyllä jotkut pystyvät ja haluavatkin. Heillä saattaa olla vaikkapa osa-aikatyö tai he tekevät työtä vain puolen vuoden rupeaman. Näitä karenssiaikatauluja on mahdollisuus halutessaan alittaa kausittain.

Mitä tarkoittaa palautumispäivä?

Se on nimensä mukainen päivä. Itselläni ainakin siihen kuuluu pysähtyneisyyttä – ajatus pätkii, aloitekyky on kadoksissa. Jos saan koneellisen pyykkiä pestyä, niin se on jo aika hyvin. Kyllä se päivä menee orientoitumiseen takaisin Suomen aikaan.

Kai aikaeroihin tottuu vuosien mittaan?

Ei niihin valitettavasti harjaannu. Niihin oppii ainoastaan suhtautumaan, niin että kehittelee omat rutiinit palautumiseen: tietää esimerkiksi, että milloin pitää ehdottomasti nukkua ja milloin taas ei pidä missään nimessä nukkua, ettei sotke seuraavia päiviä. Aikaeron kanssa oppii elämään, mutta ei se poista siitä koituvaa rasitusta tai väsymystä

Voiko lentoemäntä tai stuertti ottaa nukahtamislääkkeen?

Nukahtamislääkkeet ovat miltei näihin päiviin saakka olleet kiellettyjä. Nyt ihan viime aikoina Finnairin työterveyshuolto on ilmoittanut, että on mahdollista saada määrätynlaisia nukahtamislääkkeitä. Ilmeisesti on ilmennyt niin paljon univaikeuksia, että sitä on ryhdytty ratkomaan näin. Mutu-tuntumalla sanoisin, että erityisesti nuorilla emännillä on nukahtamisvaikeuksia.

Lentoemännän palkka on noin 1500-1600 euroa. Kuinka paljon sen päälle tulee kaukolentolisiä?

Kohde sinänsä ei ratkaise palkkaa, vaan työrupeaman pituus. Ylityö- ja pyhäkorvaukset siis ratkaisevat. Näiden lisien osuus on palkasta 40-75 prosenttia. Me kutsumme lisiä haittalisiksi.

Mikä sinua edelleen kiehtoo lentoemännän työssä?

Työ itsessään on niin mukavaa, siis se ihmisten kanssa oleminen ja asiakaspalvelutyö. Työyhteisö on myös huippuhyvä, meillä on todella hyvä yhteishenki. Lentokoneessa on oma maailmansa. Lisäksi työ on selkeää - työvuoro alkaa jostain ja päättyy johonkin ja kun sen on hoitanut hyvin, niin voi lähteä kotiin.

Lähteet: YLE Helsinki