Pispalan pikkuverstaisiin mahtui koko elämä

Pispalasta löytyi ennen niin makkaratehdas kuin täytekynän korjaajaakin. Paperia ja pahvia jalostettiin joulupukin naamareiksi.

Pispala
Onni Niemi, hevonen ja halkokärryt
Onni Niemi ja halkokärryt olivat tuttu näky Pispalassa 1960-luvulla.Tampere-Seuran Arkisto

Ari Johansson asui 1960-luvulla pikkupoikana Pispalassa nykyisen valtatien ja junaraiteen välissä. Touhukas vesseli oli utelias. Hänestä tulikin monen tehtaan ja toimintapisteen ”hupilainen” eli seuralainen, josta sai olla vähän apua mutta ei ainakaan häiriötä.

Iskun kokoonpanohallilla hän otti osaa huonekalujen kokoamiseen ja kotiinkuljetukseenkin auton kyydissä. Mutta hevosellakin mentiin.

Hyvä sarka oli auttaa polttopuitten sisäänheitossa, kun Amurin halkoliikkeen tavara päätyi Pispalan kellareihin. Hevoskuski oli nimeltään Onni Niemi eli Niemen Onska.

- Vessojen alustat tyhjättiin paskakuupalla nykyisen Hyhkyn alueella. Tuli sekin reissu kerran tehtyä. Silloin se oli hyvää lannoitetta, muistelee Nekalassa asuva Johansson.

Yrjölän makkaraa ja pahvikansia

Ranta-alueella oli täynnä toimintaa. Siellä oli galvanointitehdas, kangasliike ja kenkätehtaita. Yksi erikoisuus oli Yrjölän Matin teollisuus. Niistä yksi oli pahviliike, jossa stanssattiin ja stiftattiin. Tunnettu tuote oli kahvipaketin suojakansi. Sitä tarvittiin kun pakattiin kaupassa jauhettu kahvi. Kansista koostui keräilysarjakin.

Yrjölällä oli myös makkaratehdas. Rottien lisäksi jäi mieleen komea rivi jakeluautoja, joissa luki ”aina maistuu palvi, oli kesä tai talvi.”

Lippu ylös, housut alas

Yrjölän Matti kiisteli täyttömaan omistuksesta kaupungin kanssa. Eräs neuvotteluilta oli ilmeisen raskas. Matti kestitsi kaupungin virkamiehiä runsaasti, niin runsaasti, että seuraavana aamuna lipun nosto myöhästyi.

- Se oli myös ilmeisen vaikeata kun lippua nostaessa housut putosivat.

Seurasimme tilannetta huvittuneena, kertoo Johansson.

Yrjölä oli kuuluisa myös siitä, että hänen kotonaan Tikkutehtaankadulla oli uima-allas, mikä oli tuohon aikaan tavatonta.

Kynät kuntoon – koristeet kotiin

Erikoisuus heti sodan jälkeen oli Pispalan täytekynän korjaaja. Hän liotti kuivuneet kynät, vaihtoi terät uusiin ja palveli näin asiakkaita ympäri Suomen. Kynänkorjaus postitse oli bisnestä sodan jälkeisessä pulassa.

Joulupukin naamareita valmistettiin Enqvistin huvilan naapurissa. Paperimassasta puristettiin naamarit, joihin liimattiin parta ja pistettiin punaväriä poskiin. Siellä tehtiin myös somisteita näyteikkunoihin.

Mustaa huumoria mainoksessa

Kuuluisa oli Hilanderin hautaustoimisto, jonka mainoslause muistetaan vieläkin: ”Nyt kannattaa kuolla sillä Hilanderin Hautaustomisto hautaa halvalla ja syvälle”. Yrittäjä joutui tuosta lauseesta käräjillekin.

Lähteet: YLE Tampere / Mauri Tikkamäki