1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Joulukuun taivaalla tähdenlentoja

Pimeinä ja kuulaina talvi-iltoina on oiva tilaisuus suunnata katse taivaalle. Tähtitaivaalla tapahtuu paljon liikettä. Parhaimmillaan voi nähdä kymmeniä tähdenlentoja.

Kotimaan uutiset
Tähtitaivas.
YLE / Pekka Sipilä

Joulukuussa taivaalla on nähtävissä kiinnostavia asioita, vakuuttaa Lahden Ursan puheenjohtaja Marko Kämäräinen.

- Kohokohta on täydellinen kuunpimennys 21.12 aamupäivällä, pimennyksen syvin vaihe on kello 9.40. Vaikka silloin onkin jo valoisaa, voi kuunpimennys näkyä selkeällä säällä.

- On aika harvinaista, että täydellinen kuun pimennys näkyy päiväsaikaan. Pimennys kestää kaikkiaan viisi ja puoli tuntia.

Kirkkaina talviöinä saattaa näkyä komeitakin meteoriparvia. Geminidien tähdenlentoparvi on 14. joulukuuta aamuyöllä. Silloin voisi nähdä mahdolisesti 70 tähdenlentoa tunnissa, mutta varmasti käytännössä luku jää pienemmäki kuin tuo ihanneluku, arvioi Marko Kämäräinen.

Edellisen kerran melko iso tähdenlentoparvi oli elokuussa. Niitä saatiin myös valokuvattua. Tähdenlennon kuvaaminen ei ole vaikeata, vakuuttaa Marko Kämäräinen.

- Tarvitaan vain kamera, jalusta ja aikavalotus, niin kyllä yötaivaan kuvaaminen onnistuu. Salamat ovat huomattavasti vaikeampia kuvata.

Betlehemin tähti on mysteeri

Jouluun on liitetty perinteisesti ilmiö nimeltä Betlehemin tähti. Perinnehän kertoo, että Jeesuksen syntymäyönä loisti kirkas tähti Betlehemin taivaalla ja siitä tietäjät päättelivät, että ennustettu messias on syntynyt. Tähtitieteessä on paljon spekuloitu sitä, mikä Betlehemin tähti oikein on ollut.

Tähtitiede ei ole päässyt yksimielisyyteen siitä, mikä se on ollut, sanoo Marko Kämäräinen.

- Vaihtoehtoja on ollut paljon. Uusimpien tutkimusten mukaan kyseessä ei olekaan tähtitieteellinen ilmiö, vaan astrologinen ilmiö. Se antaa jo paljon muuta selitysvaraa. Mikään avaruustutkimus ei ole pystynyt selvittämään sitä, mikä Raamatussa kuvataan.

Yksi teoria on se, että kaksi planeettaa olisi kohdannut. Voiko planeettojen kohtaamisesta syntyä iso kirkas tähti?

- Kyllä voi syntyä iso ilmiö eli konjunktio, jos oletetaan että Jupiter ja Venus olisivat lähekkäin, se olisi iso valopiste. Muistaakseni Jupiter näkyi aamuyöstä vuonna 2 ennen ajanlaskun alkua. Mutta varmuutta ei tähtitiede ole ilmiöstä pystynyt selittämään.

Nyt joulukuussa 2010 aamutaivaalla on kuuden aikaan Venus-planeetta, se näkyy merkittävän kirkkaana.

- Sitä kannattaa bongata, se on hienon näköinen, hehkuttaa Kämäräinen.

Illalla näkyy puolestaan selvästi Jupiter, itä-eteläsuunnalla, etelässä se on jo seitsemän jälkeen. Vähän isommalla kiikarilla voi bongata myös sen neljä kuuta.

Ursan tähtitornissa on laitteisto, jolla Jupiterin kuita on ihailtu ja kuvattu viime päivinä. Perjantaisin kello 19-21 on ykleisölläkin mahdollisuus poiketa katsomassa.

Sää on tähtitarkkailijan paras ystävä tai pahin vihollinen eli merkittävä tekijä tähtien tutkimisessa, sanoo Kämäräinen.

- Pilvinen sää ja vesisade on kaikein ikävin, siinä ei auta hyvät laitteetkaan. Suomessa ei isoja ammattilastähtitorneja olekaan, koska Suomen sääolosuhteet ovat melko vaikeat verrattuna johonkin Etelä-Amerikan vuoriston oloihin.

Kirkkaina perjantai-iltoina yleisötilaisuuksissa katsotaan peruskohteet kuten kuun kraatterit ja ns. syvän taivaan kohteita eli avaruuden kaukokohteita, jotka kiinnostavat tähtiharrastajia kaikista eniten, vaikka ne eivät näyttäisikään niin hienoilta kuin joku kuun kraatteri.

Juuri tällä hetkellä tähtiharrastaja Marko Kämäräistä kiinnostaa eniten Mars-planeetan tutkimus. Esimerkiksi Fenix-laskeutuja raapi Marsin pintaa ja hiekan alta näkyi kuvissa valkoista materiaalia.

- Tutkijoita kiinnostaa tietää mitä se on, sen on ajateltu olevan mahdollisesti hiilidioksidijäätä.

Lähteet: YLE Lahti