Suomalainen käsityöperinne säilyy tekemällä

Suomalaisen käsityön erityispiirteet - yksinkertaisuus ja kestävyys - houkuttelevat kuluttajia edelleen. Perinnekäsitöiden merkitystä korostava Elina Seppänen Oulun Taito Shop Maakarista kertoo suomalaiselle käsityörintamalle kuuluvan hyvää.

käsityöt (tuote)
Perinnekäsitöitä tuetaan Maakarissa järjestämällä muun muassa kangaspuu kudontaa.
Perinnekäsitöitä tuetaan Maakarissa järjestämällä muun muassa kangaspuu kudontaa.YLE / Liisa Louhela

Ensimmäinen käsi- ja taideteollisuusjärjestön myymälä avattiin Kuopiossa 1905. Taito Shop Maakari jatkaa tätä käsityöläisyyteen pohjautuvaa perinnettä Oulussa vanhassa asemaravintola-rakennuksessa. Taito Shop – myymäläpalvelulle on myönnetty vastikään Avainlippu-tunnus. Kaikki tuotteet pyritään pitämään kotimaisina.

- Suomalaiset suosivat kotimaisia tuotteita enenevissä määrin, kotimaista työtä ja perinteitä arvostetaan, kertoo Elina Seppänen Oulun Taito Shop Maakarista.

Seppänen muistuttaa, että ostamalla kotimaista, jää jokainen euro omaan maahan. Näin voidaan turvata työllisyyttä.

- Lisäksi jos tuote on osoittautunut hyväksi, on tuotetta saatavissa ja sitä saa lisää. Jos tuotteen kanssa taas tulee ongelmia, niin tekijään saadaan yhteys ja asia voidaan korjata.

Perinnetuotteiden mukana tulevat tarinat

Taito Shop Maakarissa myydään myös paikallisia perinnekäsitöitä. Perinnekäsitöiden historiallisuudesta kertoo usein tuotteen taustalta löytyvä tarina. Pohjanlahden rannalta peräisin oleva tikkuripaita kuuluu suomalaisiin perinneneuleisiin. Miehustan yläosassa kaulan edessä sijaitsevaa koristeellista ruutuneuletta kutsutaan kaupungiksi tai toiselta nimitykseltään västäräkiksi. Perinteisen kalastajapaidan etumukseen liittyy mennyttä ajankuvaa henkivä tarina.

- Alun perin kuviointi on västäräkissä ollut jokaisessa talossa erilainen. Tämän perusteella on sitten hukkuneita voitu tunnustaa, Seppänen tarinoi.

Kestosuosikki pläkkilyhty taas on tuote, joka edustaa vähäkyröläistä perinnekäsityötä. Keskiaikaiseen esikuvaansa pohjautuvan rei’itetyn lyhdyn materiaali on pysynyt samana, mutta käyttötarkoitus on muuttunut ajan myötä.

- Nykyisin lyhty on suurimmaksi osin sisustuskäytössä. Aikaisemmin, kun kirkot olivat kylmiä niin tämä pläkkilyhty lämmitti naisten hameen alla.

Tekijöitä kaivataan

Perinnekäsitöitä Maakarissa tuetaan järjestämällä vanhan asemaravintolarakennuksen käsityökeskuksen tiloissa muun muassa mattojen kudontaa kangaspuilla, shaalien, liinojen ja kranssien tekoa. Myös koko perheen käsityöpajoja järjestetään.

- Valitettavasti tekijät alkavat olla aika vähissä. Kuitenkin myös nuorille nämä perinnetuotteet tuovat niitä tärkeitä joulumuistoja mieleen, kertoo Seppänen.

- Meidän järjestötoiminnan takana on tarkoitus edistää näitä taitoja ihan kaiken ikäisten keskuudessa. Se alkaa ihan lapsuudesta. En usko että käsillä tekeminen katoaa mihinkään, vaikka se muuttaakin muotoaan.

Lähteet: YLE Oulu / Liisa Louhela