Itsenäisyys on monimutkainen juttu

Suomen tasavalta juhlii itsenäisyyttään 6. päivä joulukuuta. Suomi on jo kohtalaisen iäkäs itsenäinen maa. Maailman vanhimman itsenäisen valtion nimeäminen ei ole helppoa. Vanhat valtiot eivät ole syntyneet emämaasta irtautumalla kuten Suomi, vaan pitkän kehityksen tuloksena.

Laura Kolbe
Presidentinlinna valaistuna
Presidentinlinna itsenäisyyspäivän juhlavalaistuksessa.YLE

Maailman vanhinta itsenäistä maata ei löydy kovin helposti, sanoo Euroopan historian professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta.

- Itsenäisyyden käsite liittyy valtio-opilliseen ja poliittiseen kehitykseen, jolloin valtiot alkoivat saada hahmonsa hallitusmuotojen, perustuslakien ja muiden säädösten myötä. Tämä on aika myöhäinen kehitysvaihe, liittyy 1700-luvun muotoutumiseen ja siitä lähteneeseen poliittiseen kulttuuriin.

Kolbe kertoo, että sitä ennen oli erilaisia valtiomuodostelmia. Monarkiat Euroopassa ovat vanhinta kerrostumaa. Aikaa myöten hitaasti muodostuneita, eräänlaisia ruhtinaskuntia, joista sitten yksi ruhtinas muodostui mahtavammaksi kuin toinen - ja hänen ympärilleen alkloi kietoutua valtio.

- Esimerkiksi Ruotsi on tällainen, Tanska samoin. Näitä kehitysvaiheita voidaan Tanskan kohdalla ajoittaa aika varhaiseen - jo ennen 1000-lukua. Ruotsin kohdalla taas Kustaa Vaasan nousu oli tällainen markkeeraus. Isossa-Britanniassa ei myöskään ole valtiota erikseen perustettu, vaan poliittinen kulttuuri syntyi ajan kuluessa.

Pitkän historian maita

Professori Laura Kolbe nostaa esiin myös kiinnostavan valtion Afrikasta.

- Harvoin ajatellaan, että Etiopia on merkittävä maa, paitsi kristillisen historiamme kannalta myös siksi, että se on yksi harvoja Afrikan maita, jota miehitys, siirtomaan ja kolonialismin aika ei koskettanut. Siellä on vanha sivilisaatio ja poliittinen kulttuuri.

Tanskallakin on pitkä historia, mutta se oli Saksan valloittama toisen maailmansodan aikana?

- Se oli miehitetty, mutta valtio sinänsä oli olemassa, sanoo Kolbe.

Sama koski Norjaa, Alankomaita, Belgiaa, Ranskaa. Vaikka oli miehitysvalta, oli valtio sinänsä toiminnassa.

- Tulkinnan tekee vaikeaksi se, miten ymmärrämme itsenäisyyden. Valtio-opillisesti, sotilaspoliittisesti vai kansanvaltaisen järjestelmän esiinnousuna.

Valtiollinen historia alkoi vaivihkaa

Maailman vanhimmaksi sivilisaatioksi sanottu Kiina oli mongolien valloittama aikanaan. Sama koski Venäjää.

- Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että Iso-Britannia on malliesimerkki maasta, joka on ollut itsenäinen pitkään. Miten se nähdään valtiona ja polttisena järjestelmänä, siinä tapahtuu merkittäviäkin muutoksia.

Kolbe kertoo, että Ison-Britannian sivilisatoorinen kehitys palautuu antiikin aikoihin. Rooman valta ulottui aika ylös Englannin saarivaltiossa. Pikkuhiljaa ruhtinasvalta kiteytyi Lontoon ydinalueelle, syntyi parlamentti 1200-luvulla ja siitä alkoi Englannin valtiollinen historia ja nousu.

- Samantyyppinen kehitys oli Ruotsissakin. Alueella on kilpailevia mahtisukuja, ruhtinaita, joista yksi nousi ja hänen ympärilleen kietoutui valtio. Aikaa myöten kansakunta muotoutui. Se on aika mutkikas prosessi. Näistä maista mikään ei ole itsenäistynyt vaan kyse on monarkistisen valtiomuodon jatkuvuudesta.

Aasiassa Thaimaalla on samantyyppinen monarkiatraditio nähtävissä, Kolbe kertoo.

Vuorten suojaamat maat

Kiinnostava alue on myös Montenegro, jota ei ole onnistuttu miehittämään. Usein tällaisilla mailla on sopiva maantiede kuten Monacolla. Ne ovat pikkuruhtinaskuntia, joita vuoret, laaksot ja solat ovat suojelleet. Ne ovat pystyneet luomaan omaa poliittista hallintaansa.

Esimerkiksi Yhdysvaltojen tai Suomen itsenäistyminen oli poliittista ja valtiollista irrottautumista suuremmasta kokonaisuuudesta, jolloin prosessi on määriteltävissä, jatkaa professori Laura Kolbe.

- Suomi edustaa ensimmäistä laajaa itsenäistymisen aaltoa. Imperiumien hajoaminen tapahtui juuri ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Silloin nähtiin Keski-Euroopan vyöhyke: Puola, Baltian maat, Unkari ja sitten Balkanin muodostuminen.

- Lähes 100 vuotta poliittista ja valtiollista itsenäisyyttä alkaa olla aika kunniakas kertomus, Kolbe kiteyttää.

Lähteet: YLE Lahti