1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

ADHD-lääkkeitä käytetään Suomessa Pohjoismaista vähiten

Yhteispohjoismaisen tutkimuksen mukaan ADHD-lääkkeitä käytetään Suomessa vähiten verrattuna muihin Pohjoismaihin. Suomessa sukupuolten välinen ero on kuitenkin suurin.

Kotimaan uutiset

Pohjoismaisessa tutkimuksessa verrattiin lasten ja nuorten ADHD-lääkkeiden käyttöä vuonna 2007.

Suomessa 7-15-vuotiaista nuorista noin 0,6 prosenttia käytti ADHD-lääkkeitä, kun Tanskassa ja Ruotsissa lukema oli noin 1 prosentti, Norjassa 2 prosenttia ja Islannissa 5 prosenttia.

- Suomessa lääkityksen käyttö on maltillista, koska monet alalla työskentelevät vierastavat lääkkeisiin turvautumista. Amerikassa ADHD-lääkitys on huomattavan yleistä. Suomi voisi mahdollisesti nousta Ruotsin ja Norjan tasolle, lastenpsykiatrian professori Andre Sourander Turun yliopistosta sanoo. Sourander on yksi tutkimuksen tekijöistä.

Lääkkeiden käyttö lisääntynyt

Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöstä kärsii Pohjoismaissa noin 4-6 prosenttia lapsista, ja ADHD-lääkkeiden käyttö on yleistynyt viime vuosina.

- Tutkimustieto lääkkeistä ja niiden toimivuudesta on lisääntynyt ja sen vuoksi myös käyttö on kasvanut. Suomessa lääkkeiden käyttö oli vielä 1990-luvun lopussa harvinaista, Sourander sanoo.

Souranderin mukaan lasten mielenterveysonglmien kehityshäiriöt jatkuvat usein pitkään. ADHD on yksi yleisimpiä lasten pitkäaikaissairauksia.

- Lääkkeistä on monelle hyötyä, varsinkin jos oireet ovat vaikeat. Lääkitys mahdollistaa ennen kaikkea koulunkäynnin.

Pelle, kiusattu, kiusaaja?

Sourander painottaa, että lääkitys tulisi aloittaa koulunkäynnin alkuvaiheessa.

- Jos lapsi ehditään todeta häiriköksi ja huonoksi oppijaksi, seuraamukset ovat vaikeat. Motivaatio laskee ja koulusta tulee negatiivinen asia. Koulunkäynnistä tulee epäonnistumisten ketju, ja lapsi ottaa kaveripiirissä erilaisia rooleja, kuten pelle, kiusattu tai kiusaaja.

Suomessa ADHD-lääkkeiden käyttö on yleisintä 7-10-vuotiaiden keskuudessa, muissa Pohjoismaissa 11-15-vuotiaiden joukossa.

Kansaneläkelaitoksen mukaan Pohjoismaiden väliset erot saattavat johtua hoitokulttuurien erosta ja siitä, että ADHD-lääkkeet tulivat Kela-korvattaviksi myöhään muihin maihin verrattuna.

Pojissa ja tytöissä suuri ero

Kaikissa Pohjoismaissa pojat käyttävät lääkkeitä enemmän kuin tytöt, mutta Suomen kohdalla luku on muita pohjoismaita suurempi. Suomessa pojat käyttävät lääkkeitä kuusi kertaa useammin kuin tytöt. Muissa Pohjoismaissa ero on 3-4-kertainen.

- Tämä voi viitata siihen, että tyttöjen ADHD:ta tunnistetaan huonosti. ADHD mielletään usein poikien ongelmaksi, Sourander sanoo.

Yhteispohjoismainen tutkimus julkaistiin Acta Psychiatrica Scandinavica -tiedelehdessä.

Lähteet: YLE Uutiset

Lue seuraavaksi