Tutkimus: Vesivoiman rakentaminen vahingoitti saamelaisia

Tuoreen tutkimuksen mukaan Lokan ja Porttipahtaiden tekoaltaiden rakentaminen Sodankylässä aiheutti paikallisen ekokatastrofin ja saamelaiskulttuurin voimakkaan rappeutumisen alueella. Ttutkimus tuo esiin Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden vaikutukset Suomen alkuperäiskansaan.

Kotimaa
Risto Pyhäjärvi kalastaa Lokan tekoaltaallaYLE

Tutkimuksen teki Osuuskunta Lumimuutos.

”Drowning Reindeer, Drowning Homes – Indigenous Sámi and Hydroelectricity in Sompio, Finland” kertoo Sompion saamelaisten kokemuksia Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden vaikutuksista. Laaja kuva- ja haastatteluaineisto, silminnäkijäkuvaukset ja kansainvälinen vertailu kertovat vaurioista, joita valtion ja Kemijoki Oy:n toimet aiheuttivat alueen saamelaiselle yhteiskunnalle ja luontaistaloudelle.

Tutkija, maantieteen tohtori Tero Mustosen mukaan tutkimuksen tekeminen kesti noin kymmenen vuotta. Tutkijat muun muassa haastattelivat poromiehiä ja lukivat heidän vanhoja päiväkirjojaan.

- Pahinta oli se, kuinka systemaattisesti valtio rusikoi saamelaisten maisemaan ja luontoon sopivaa elämää, Mustonen kiteyttää.

Kodit poltettiin altaiden tieltä

Mustosen mukaan valtio poltti sodasta selvinneiden saamelaisten kodit tekoaltaiden tieltä. Mustosen mukaan altaiden alueella asui 640 ihmistä, joista 560 joutui jättämään kotinsa. Heistä suurin osa oli saamelaisia.

Saamelaisten omaehtoinen tokkaporopaimennus lakkautettiin. Kieli- ja kulttuuriverkostot repeytyivät ja tuhoutuivat. Selviytyneet saamelaiset koottiin tekoaltaiden rakentamisen jälkeen pääasiassa Vuotson kylään - hieman kuten Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat reservaatteihin.

- Tästä on käytetty jopa termiä kulttuurinen kansanmurha. Se ajoi monet alkoholismiin ja jopa itsemurhaan. Poromiesten päiväkirjoja oli rankkaa lukea. Yksi heistä kirjoitti: "Maailmanloppu saapuu, kun vesi alkaa nousta".

Mustonen sanoo, että saamelaiskulttuurista ja poronhoidosta oli jo tietoa altaiden tekoaikaan 60- ja 70-luvuilla, mutta valtiovalta sivuutti sen tietoisesti. Hän ei kuitenkaan syytä Kemijoki Oy:tä.

- Kemijoki Oy oli vain toimeenpanija. Suurin toimija, joka pitää haastaa nyt, on valtio, jonka toiminta oli niin systemaattista.

Tutkijoiden mukaan saamelaiset yrittivät mukautua ympäristömuutoksiin altaiden jälkeisinä vuosikymmeninä. Niitä olivat esimerkiksi metsien pakkohakkuut, kasvillisuusmyrkyn aiheuttamat muutokset metsissä ja kiihtyvää modernisaatio.

- Pohjoinen ilmastonmuutos ja altaiden säävaikutukset vaikeuttivat entisestään perinteisten elinkeinojen harjoittamista ja saamelaiskulttuurin selviytymistä.

Vaiettu asia

Mustosen mukaan tähän saakka valtion tekemistä vääryyksistä Lokan ja Porttipahdan saamelaisille on vaiettu. Hän toivoo kuitenkin, että asia voitaisiin nyt selvitettää tarkemmin laajalla tutkimushankkeella, johon voisivat osallistua Oulun ja Lapin yliopistot.

- Tämä aihe on ollut suljettu arkku, johon esimerkiksi Lapin yliopisto ei ole ehkä halunnut aiemmin koskea.

”Drowning Reindeer, Drowning Homes – Indigenous Sámi and Hydroelectricity in Sompio, Finland” -kirja julkaistaan Suomen YK-liiton seminaarin yhteydessä 13.12. Helsingissä.

Kirjan pääkirjoittajia ovat Tero Mustonen ja Saamelaiskäräjien entinen puheenjohtaja Pekka Aikio. Kirjaa ovat kirjoittaneet myös Kaisu Mustonen ja Antti Aikio. Tutkimus aloitettiin Mustosen mukaan Suomen ympäristöministeriön ja Yhdysvaltojen Kansallisen tiedesäätiön rahoilla. Työ saatettiin loppuun YK-liiton noin 10 000 euron apurahalla.

Osuuskunta Lumimuutos on noin kymmenen vuotta toiminut tiedeosuuskunta, jossa on mukana tutkijoita eri yliopistoista arktiselta alueelta muun muassa Venäjältä, Kanadasta ja Islannista.

Osuuskunta on aiemmin julkaissut muun muassa arktisen alueen ilmastoarvio-raportin vuonna 2004. Työn tilasi Arktinen neuvosto.

Lähteet: YLE Lappi / Perttu Ruokangas